sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Bengalin tiikeri ja muut harvinaisuudet

Ajattelin että blogini ensimmäiseksi tekstiksi on pakko mainita bengalin tiikeri- hintatasomittari, sillä se on takuu varmasti sellainen termi joka esiintyy minun sepustuksissa useamminkin. Muita vastaavia ilmiötähän tietenkin on Mozartin viimeisimmät, australian koralliriutta sekä gimmel/nylon beat/index/joku muu mennen talven lumikasa.

Bengalin tiikerillä en siis tarkoita sitä uhanalaista kaunista eläintä, vaan sitä joskus 2000 luvun alkuvaiheilla postissa tullutta ILMAISTA näyte dvd:tä.
Tämän lisäksi samaan sarjaan on tullut ilmaisena postissa australian koralliriutoista kertova dvd, mutta kirppareilla se on jostain syystä vähän harvinaisempi näky kuin bengalin tiikeri. Ehkä bengalin tiikeri- dvd on tullut edes katsottua jos perheestä löytyy lapsia, sillä ketäpä ei kiinnostaisi viidakon villipedot, ja siksi se on jäänyt lojumaan perheen nurkkiin. Toisin kuin koralliriuta- dvd raukka on varmaan joutunut suoraan roskakoriin "tylsyytensä" vuoksi (vaikka tuskin sitä(kään) on koskaan katsottu).
Minulla itselläni on vieläkin molemmat dvd:t tallessa. Otin ne jopa muutossa mukaan uuteen asuntoon kun ajattelin että jos joku päivä lopultakin katsoisin ne ja näkisin minkä ihmeen takia kirppisväki luulee saavansa ilmaisjaossa olleista dvdeistä rahaa. Kuitenkaan en ole innostunut näistä dvdeistä (kuten harva muukaan) niin paljoa, että olisin järjestänyt itselleni aikaa katsella nämä dvdt alusta loppuun.

Mozartin mainitsin tässä sen takia kun jostain syystä liikkeellä on ollut myös paljon tietynlaisia klassisen musiikin kokoelmalevyjä. Tätä kyseistä levyä en omista, enkä ole täysin varma miksi niitä on niin paljon liikkeellä. Ainakin joissakin isommissa ruokakaupoissa on joskus joulun tms. sesongin alla ollut halvalla näitä myynnissä, vai olisiko peräti ollut jonkun toisen tuotteen kylkiäisenä. No, en muista mutta jotakin vastaavaa eli varmaan on ostettu lahjaksi jollekkin. Tuloksena on vain kamala vääryys kun musiikinhistorian ylistetyimmät säveltäjät päätyvät kirpputoripöydille nuhjuisten taaperoiden vaatteiden viereen lojumaan nykypäivän hiphoppareiden sun muiden 'taikasointu'täytteisten levyjen syrjäyttämänä.
Kolmas ryhmä on menneiden lumien artistit joidenka jo ensimmäistä kertaa tähteyteen ilmestyessä toivottiin ettei tämä villitys kestä kauaa. Nyt kun 90-luvun lapset ovat aikuistuneet alkavat kirpputorien pöydät täyttyä gimmeleistä, las ketchupista, pikku-g:stä ja muusta nolosta jota teinivuosina on yritelty piilotella kavereilta hinnalla millä hyvänsä. Ala-asteen huiput olivat roskaa jo muutaman vuoden päästä. Ehkä nämä levyt ovat päätyneet kaappien uumeniin piiloon ja lojuneet siellä niin kauan kun teinit ovat aikuistuneet ja muuttaneet pesistään.

Kaikkia näitä kolmea ryhmää yhdistää yksi ratkaisematon mysteeri (kuten monia muitakin kirpputorin tavaroita..) joka jaksaa hämmästyttää minua jatkuvasti: Minkä IHMEEN takia nämä on edes alunperin pitänyt raahata sinne kirpputorille?? Luuleeko joku vakavissaan että ilmaiseksi tullut dvd kelpaisi kenellekkään rahaa vastaan? Uskokaa vaan, vain harva on välttynyt bengalin tiikereiden ilmaiselta dvd hyökkäykseltä ja moniin nämä raivostuttavat yritykset myydä ilmaiseksi tullutta paskaa jättää vain elinikäiset arvet.
Sitäpaitsi, teknologia ja internet ovat kehittyneet sellaiseen tahtiin että kohta ei katsella kuin bluerayta tai digiboksin välityksellä elokuvia ja videoita. Sama pätee cd-levyihin. Cd-soittimet ovat jo nyt vanhoja ja valitettavasti cd-kulttuuri on katoamassa. Musiikin saa paljon kätevämmin haettua internetistä esim verkkokaupasta ja sen saa samalla suoraan koneeseen ja sitä kautta paljon helpommin mukana kuljettavaan mp3 soittimeen tai puhelimeen. Jopa autoissa on mahdollisuus kytkeä usb liittimellä muistitikku tai mp3-soitin ja sen avulla kuunnella musiikkia.

Vai onko kirpputorien krääsän takana jokin toinen syy kuin ihmisten tyhmyys? Toivottavasti. Onhan se mahdollista että nykypäivän kirpputori pöytien vuokrat vaikuttavat laatuun siten, että ihmisten pitää tosissaan vetää kaikki ovien kahvat ja johdot irti seinistä että pääsee edes omilleen kirpputori myynnin jälkeen. Tämän väitteen voisin kyllä kumota sillä, että jos ei löydy mitään oikeasti myyvää tavaraa, miksei sitä rojukasaa voi sitten viedä suoraan roskiin.. Vai onko toisen roska oikeasti toisen aarre? Enpä ole vielä kertaakaan törmännyt kehenkään joka kävelisi onnellisena kärry täynnä vetokaapin kahvoja, puoliksi tyhjiä hammastahnaputkiloita ja vanhoja pesussa pilalle menneitä muodottomia rintaliivejä. Kyllä sitä näkee joskus näitä hamstraajia kärryineen, mutta eivät hekään ihan mitä tahansa osta.

Sitten vielä ne vanhat hitit ja ties mitkä beach 1996-collection cd:t. Jos olet joskus ostanut esim gimmelin levyn ja popittanut sen puhki lapsena ja sitten aikuisena todennut ettei se ole niin hyvää kuin ennen, niin miksi ihmeessä se levy pitää tunkea sinne kirpputorille? Siis oikeasti, mikäli yhtään seuraa musiikkia niin on selkeästi olemassa ryhmä bändejä ja artisteja jotka ovat vain tähdenlentoja jotka unohdetaan muutaman vuoden päästä. Tähän listaan kuuluvat suurin osa mistä tahansa kisaohjelmasta pinnalle pongahtaneet ihmiset ja väkisin yhteen liimatut bändin jäsenet. Minkä tahansa tälläisen levyn myyntiin tuominen on sama kuin sanoisi: "Hei, olen niin epätoivoisen köyhä, että minun on pakko puristaa kaikki rahat irti mitä saan tästä, ja vaikka kukaan ei gimmeliä enää kuuntelekkaan niin mielummin tuon sen tänne myyntiin kun heitän roskiin. Eihän sitä tiedä vaikka siitä irtoaisikin pari euroa". No kun ei irtoa, uskokaa ja katsokaa ympärillenne ennen kuin lätkäisette ne 3e hintalaput niihin cd-levyihinne.

Bengalin tiikeri dvd on sen verran yleinen ilmestys että aloitin aluksi vitsillä vertailemaan kirpputorien hintatasoja tarkistamalla aina kyseisen paikan bengalin tiikeri- dvd:n hinnan. Sen verran yleinen ilmestys kun se on. Aluksi tämä lähinnä huvitti minua että kyseinen dvd löytyy oikeastaan vähintään yhdestä pöydästä joka ikiseltä kirpputorilta jolla olen käynyt (tai sitten koralliriutta) vaikka olisin käynyt jollakin kirpputorilla vain kerran eläessäni, niin silti sieltä on tämä dvd lähes poikkeuksetta aina löytynyt.

Vertailun vuoksi ja ihan huviksi, tässä on joitakin bengalin tiikeri-dvd hintaeroja:
Femmatori - Riihimäki: 2,5€, 2€, 0,5€, 1,5€, 2,6€
Kimarakirpputori - Riihimäki: 2€, 1€
Erkyläntori  - Riihimäki : 0,5€, 0,1€
Kirpputori onnenlantti - Riihimäki: 1€
Haka-kirppis - Hyvinkää: 2€, 1,5€
Willan kirppis - Hyvinkää: 2,5€, 1,6€, 0,5€
Löytöpankki - Hyvinkää: 1€
Hämeenlinnan suurkirpputori - Hämeenlinna: 2€
Herman's second hand - Hämeenlinna: 3,5€
Hämeentien kirppis - Hämeenlinna: 1,5€

Tästä voi vetää sen johtopäätöksen että mitä suositumpi kirppis, sen enemmän joudut tästä harvinaisuudesta maksamaan. Kyseisen dvd:n hinta ei myöskään ole vain merkki myyjän ahneudesta tai hänen sille antamastaan arvosta, vaan paikan yleisestä hintatasosta. Herman's:illa on muutenkin korkeampi hintataso kuin riihimäellä ylipäätänsä, vaikka sielläkin aikamoisia ahnehtijoita löytyy.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti