Raivostuttavat ja oudot löydöt

Kuten aiemmin mainitsin, ajattelin koota vähän muutamia outoja löytöjäni. Tässä on vain murto-osa oudoista löydöistä ja sattumoisin nämä löydöt painottuvat vain parille kirpputorille kun olen vasta yhden reissun aikana käyttänyt kameraani. Joka tapauksessa, tässä muutamia omituisia löytöjä:

Laatikollinen "Uusia sytytystulppia vanhoihin autoihin 14kpl". Tämä kiinnitti huomioni sen vuoksi, että pöydässä oli enemmänkin näitä kelmutettuja laatikoita täynnä jos minkälaista sälää, lähinnä muttereita ja vastaavanlaisia pikkuosia autoihin. Typeräähän tässä on se, että harva kirpparikävijä tarvitsee 14 kappaletta sytytystulppia autoonsa, ja kun yksittäiskappaleita ei ole mahdollista tästä saada, jää tämä loota kummittelemaan torille varmaan pidemmäksikin aikaa. Hintaa 10€

 Pussillinen viini/shampanjapulloista jäljelle jääneitä pullon korkkeja. Ehkä vähän turhan pirkka-niksimäistä tavaraa minun makuuni, sillä en keksinyt mitään kovin järkevää käyttöä näille. Paitsi pullonkorkkina käytön, mutta enpä omista yhtäkään pulloa ilman korkkia joten jää tämä säkki jonkun toisen löydettäväksi. 1,5€














Ja tämä, hoh hoijaa. Cd-levyjä jotka on täytetty muilla hiteillä/yhden hitin ihmeen levy vuodelta 90- jotakin. Valitettavasti Dr bombay, alias Johny Jakobsen, ei kiinnosta minua ja kuten arvata saattoikin, kyseinen levy on ilmestynyt vuonna 1998 ja sisältää europoppia kuten monet muutkin cd:t mitä kirppareilla näkee. Pepsi chartti on puolestaan mashuppi monista popartistien hiteistä. Kumpainenkin vain 2€ kipale. Myyjä ei tainnut tietää, että tämmöiset eivät myy.

Käsirasva ja kirkuvan punainen aletarra 0,5€. Tarjoustarra saa minut huolestumaan siitä, että tämä on varmaan ollut kalliimpi aikaisemmin. Vieressä osittain käytetty kynsilakka, hintaa en katsonut.

Viimeisenä kakun kruunaa tämä helmi. Kyseessä on Citymarketin väritysvihko, joita pöytä oli pullollaan. Tämä kyseinen vihkonenhan oli alun perin ilmaistuote jota jaettiin luultavasti avajaisissa. Hintaa väritysviholle löytyy 0,5€ mutta se ei olekkaan tärkein asia. Jos katsoo tarkkaan niin voi nähdä, että kyseinen citymarket on Hämeenlinnan citymarket, ja vielä tarkempi tarkastelu varmistaa sen että kyseisen kauppakeskuksen vieressä on ollut POSTIPANKKI. Tämä väritysvihko on ollut joko jaossa ennen vuotta 1998 tai sen tekijää ei voinut kiinnostaa pas...taakaan. Tämä jättää minut hämmästelemään vielä enemmän, kuka IHME on hamstrannut ison pinon ikivanhoja väritysvihkoja ja vieläpä luulee saavansa siitä RAHAA?? Tai kuka on ajatellut että "hmm kuva on vanha mutta sisältö varmaan on sitten laadukkaampaa!" Jos tälläisellä paskalla yrittää rahastaa, niin miksi typerä 0,5€ hinta? Joku citymarketin lähihistoriasta kiinnostunut varmaan voisikin ostaa tämän ja kehystää seinälleen, mutta ihan oikeasti, mikä järki tässä on.

Tässä oli kaikki kuvat tältä erää, muutama muukin hyvä outous löytyi, mutta en viitsinyt räpsiä tonnitolkulla kuvia yhdestä tuotteesta, kun valitettavasti kirjan kopiointi on kiellettyä. Kuitenkin, löysin kahdesta erillisestä pöydästä muutamia lukion kirjoja. Kaksi ylioppilaskirjoitusten vastauksia, ja yhden saksan kieliopin kirjan. Näissä typerää oli se, että jokainen kirja oli -kyllä, minä tarkastin sen itse- vuodelta 1970. .... OI MIKSI? Tässä on niin paljon vialla että en tiedä edes mistä aloittaa!

Ensinnäkin, kieli muuttuu jatkuvasti, joten 1970 luvun saksan kielioppi tuskin on enää samanlaista, tupla ässänä toiminut "B"-kirjainkin on poistunut vasta lähiaikoina. Lisäksi 1970 luvun ylioppilastehtävät ovat olleet tasoltansa ja tyypiltänsä erilaisia. Ennen sai vasta koepaikalla valita mitä kirjoittaa ja mitä ei, nykyään pitää etukäteen ilmoittaa mihin kokeeseen osallistuu ja paikalla saa vain sen kokeen paperit. Lukioon pääsi 1970 lukua ennen vielä ilman peruskoulun päättöpapereita! Enkä usko että silloin laskimetkaan olivat yhtä kehittyneitä kuin nykypäivän laskimet joihinka saa ladattua vaikka Pokemon pelin mikäli matikka ei tunnilla maistu.

Toisekseen, lukion kirjat uudistuvat jatkuvasti. Kirja voi mennä vanhaksi jo seuraavana vuonna, ja vaikka sitä voikin joskus käyttää vielä seuraavana vuonna, se ei kestä montaa kymmentä vuotta. Kirjasarjat vaihtuvat, kappaleita poistetaan ja uusi tieto korvaa vanhan. 1970 luvun tieto ei ole enää validia nykypäivän lukiossa.

Kolmanneksi, lukiokirjoja ei osteta tunnearvon syyksi. Ne eivät olleet kauniita kirjoja, varsinkin nämä kappaleet olivat täysin kuvattomia ja mitään sanomattomia tehtävän täyteisiä kirjoja. Lukiokirjoilla ei ole minkäänlaista arvoa nostalgisessa mielessä ellei siinä ole itselle tärkeitä piirroksia tai muistoja, ja semmoisia ei ostaja ymmärrä.

Eli mitä arvoa myyjä näkee näissä kirjoissa? Keräilyarvoako? En koe lukiokirjoja keräilyarvon omaavina, olkootkin että kirjat olivat sen verran vanhoja että kuuluisivat lukion historiaa kertovaan museoon jos sellainen olisi olemassa. Varsinkin kun kyseessä oli matematiikan ja fysiikan kirjat, niin sisällöltään ne eivät ole muuttuneet niin paljoa että niillä olisi jotakin kultturellisesti mielenkiintoista arvoa. 1+1=2 ja se pysyy, eikä se ole mielenkiintoista.