Huopailusta (osa 1, huopalevy)

Huovutus on toinen asia josta pidän kirpputorien lisäksi. Aion järjestää kaveriporukallani huovutuspäivän, joten ajattelin puhua asiasta vähän täälläkin kun asia on ajankohtainen. Huovutuksen aloitin itse työharjoittelussa ja olen sen pariin palannut myöhemminkin. Jostain kumman syystä innostukseni pääsee valloille aina näin syksyn pimeinä hetkinä ja heti kun minulla on ylimääräistä energiaa ja aikaa käsissäni.

Mitä on huovutus?

Huovutuksessa tehdään villasta huopaa tiivistämällä villaa joko neulomalla tai pyörittämällä esim. mäntysuovan avulla. Huovasta voi tehdä vaikka mitä, tossuja, hattuja, koruja, avaimenperiä, heijastimia jne. Huovuttamisessa on myös se mukava, että itselleni se on kovin terapeuttista ja koukuttavaa. Usein huomaan ajan katoavan käsissäni kun huovutan milloin mitäkin. Huovutus on myös sellainen harrastus minulle, jonka luokse palaan ja innostun tauokin jälkeen uudestaan. Itse en ole ikinä kutomisesta tai virkkaamisesta pitänyt, sillä tulokset eivät mielestäni ole koskaan olleet niin hienot kuin huovuttaessa. Lisäksi kohdalleni osui ala-asteella sellainen opettaja, joka ei osannut opettaa minua (olen vasenkätinen) joten en ikinä pitänyt kutomisesta, vaan tein sitä pakon edestä.

Huovutan itse satunaisesti ja lähinnä kaksiulotteisia heijastimia (kuten blogini kansikuvasta voi nähdä) tai laukkukoruja. Muutamat kolmiulotteisetkin otukset olen tehnyt mutta lähinnä lahjaksi ja myyntiin työpajalle, josta innostukseni huopailuun lähti.

Mitä tarvitsen?

Tarvikkeet riippuvat vähän siitä, miten aiot huovuttaa. Jos aiot tehdä kaksiulotteisia levyjä sinä tarvitset:

-villaa (itse suosin lyhyttä villaa jota saa esim. Huovutusvillan sivuilta, pitkää villaa saa helpommin myös novitan merkillä varustettuna isommista marketeista kuten Prismasta. Villaa ostaessa suosin nettikauppoja, sillä voit tilata isompia määriä kun taas kaupoissa usein on vain 30g pusseja jotka ovat kalliimpia kuin netistä ostettuna.)
-kuumaa vettä kestävät hanskat
-mäntysuopa laimennettuna lämpimään veteen ja laitettuna ruiskupulloon
-huovutusneuloja
-liinan jostakin liukkaasta materialista (esim sifonki)
-kuplamuovia
-putken (kovasta pahvista tai esim. tyhjä foliorulla) jonka on oltava hiukan leveämpi kuin suunnittelema huopalevy
-narua
-pussin johon aiemmin mainittu putki mahtuu
-ämpärin tai tyhjän altaan vettä varten


Eli mitä minä sitten teen?

Asettelu:

Aseta kuplamuovi kuplat lattiaa vasten. Tämä tulee olemaan sinun työskentelyalustasi jonka päälle huopalevy muodostetaan. Ala luomaan levyä siten, että revit villatupostasi ohuita paloja ja asettele niistä yksi, ohut kerros ja muotoile se hiukan isommaksi kuin suunnittelmasi valmis levy tulee olemaan.
Tärkeää on asetella villa "kuiduittain" jokaiselle kerrokselle oikein päin, sillä se helpottaa huopumista ja tekee valmiista levystä kestävän. Kuiduilla tarkoitan sitä, miten villa katkeaa. Pitkässä novitan villassa se on helppo huomata, sillä villa on pitkää ja sen katkaisu on haastavaa. Lyhyemmän villan kuitusuunnan voit tarkistaa vetämällä villaa käsissäsi hiukan sivusuunnassa. Jos villa harvenee helposti sivuille, kuitusi on pystysuunnassa. Jos joudut käyttämään vähän voimaa ja villa katkeaa, villasi on vaakasuorassa. Tämä on helpompi ymmärtää sitten kun sinulla on kädessäsi villaa ja kokeilet vetää sitä suunnasta toiseen, joten älä hämmenny tästä tekstistä liikaa.
Ideana on, että asettelet joka toisen kerroksen kuidut pitkittäin ja joka toisen vaakasuorassa. Mitä ohuempia kerroksia teet sen parempi. Kerroksia tehdään yleensä 8-9, mutta kerroksien paksuus vaikuttaa kerrosten määriin. Jos teet kovin paksuja kerroksia, työsi ei huovu yhtä nätisti ja se voi kutistua ja litistyä paljonkin myöhemmissä vaiheissa.

Pyöritys:

Kun olet saanut kaikki kerrokset valmiiksi, ruiskuta laimennettua mäntysuopaa runsaasti työn päälle. Työ saa tulla varsin märäksi ja on hyvä että pinta on selkeästi saippuaisen näköinen mäntysuovasta. Tämän jälkeen asettele liina työsi päälle ja ota rulla. Laita rulla itseäsi lähemmän reunan päälle. Tarkoituksenasi on rullata huopalevy liinan ja kuplamuovin kanssa rullan ympärille mahdollisimman tiukkaan ja varmistaa levyn pysyminen kiinni rullassa naruilla. Itse laitan yleensä kolme narua työhön, kaksi reunoihin ja kolmannen keskelle, mutta teen solmut kuitenkin sellaisiksi että ne vielä saa auki jotta narua ei menisi kauheasti hukkaan. Tämä vaatii vähän akrobatiaa tai lisäkäsiä, sillä levyä ei saisi päästää hölläämään putken pinnasta solmiessasi naruja kiinni. Varmista että villaa ei näy mistään liinan alta ja sujauta koko työ putkineen päivineen pussiin, myös pussin päät olisi hyvä sulkea helpottamiseksi.

Seuraavaksi alkaa itse huovutus. Sinun pitää nyt pyörittää rullaa lattialla tai pöydällä edes takaisin painaen samalla. Villa huovuttuu paremmin kun siihen kohdistuu enemmän painoa. Pöydällä huovuttaminen käsillä voi olla ajoittain raskasta ja varsinkin jos pöytäsi on kovin korkea, se on ergonomisesti epämukavaa. Itse tykkään huovuttaa jaloillani, sillä saman aikaisesti voin tehdä jotakin muuta, ja se ei rasita minua lähellekkään niin paljoa. Työtä huovutetaan näin noin 10 minuuttia kunnes paketti avataan ja työtä käännetään ympäri.

Kun käännät työtä ympäri, käännä se ensin pituus suunnassa 90 astetta ja samalla myös voit nostaa alla olleen puolen nyt päälimmäiseksi. Tämän jälkeen suihkuta taas runsaasti lämmintä mäntysuopaliuosta työn päälle, paketoi uudestaan ja pyöritä uudet 10 minuuttia. Tämä auttaa työtä huopumaan tasaisesti ja pitää huolen siitä, ettei se ala esim. huopumaan kaarevaksi eikä levyksi kuten oli tarkoitus.

Huovuta näin niin kauan kunnes työ tuntuu nostettaessa yhtenäiseltä etkä näe siinä koloja tai erota selkeitä kerroksia toisistaan. Tätä vaihetta kannattaa venyttää pidempäänkin, sillä jos alat liian aikaisin pesemään, työstä voi lähteä paljon villaa irti ja se ei välttämättä tule näyttämään hyvältä.

Kuuma-kylmä kylvetys:

Laita hanskat käteesi ja laita työ kokonaan veden alle. Veden pitää olla varsin kuumaa, mutta sen ei tarvitse olla kiehuvaa ja se olisi parasta että itse pystyt työstämään käsilläsi huopaa vedessä. Huovuta työtä muutaman minuutin ajan pyöritellen ja "vaivaten" sitä kuten taikinaakin, mutta älä ole liian raju. Tämän jälkeen purista työstä isoimmat vedet pois (älä kuitenkaan purista työtä liikaa vaan muista venyttää sitä varoen haluamaasi muotoon vähän väliä) ja siirrä työ nyt kylmään veteen. Työ huovuttuu vesissä lisää ja opit tuntemaan kyllä kun työ alkaa olemaan hyvin huovuttunut. Tämä on viimeinen huovutusvaihe, joten kun työ tuntuu hyvälle voit lopettaa työn kylvettämisen ja laittaa sen kuivumaan.

Levysi on valmis! Voit nyt leikata siitä palan jotta saat tasaiset reunat työhösi.

Levystä tehty kampela laukkukoru

Kala heijastin-malleja

Levy pesuvaiheessa

Keltanokka myymässä Valtteri-kirppiksellä

Valtteri kirppis (nyttemmin jo suljettu) oli iso hallissa toimiva kirppis, jossa myyjät saivat varata pöydän netistä vaikka vain yhdeksi päiväksi ja myydä sinä aikana paikan päällä tavaroitaan. Kirppis sijaitsi Vallilassa Helsingissä ja lähdimme yhden kielimatkalta hankkimani ystäväni (ja tulevan kolleegani) kanssa kerran myymään sinne tavaroita. Sain huijattua myös poikaystäväni kuskiksi ja ylimääräiseksi silmäpariksi, joka oli ihan hyvä, sillä hänen kaupanalan kokemus antoi vähän turvan oloa sillä itsehän en osannut mitään myymisestä tai sen semmoisesta. Asiakaspalvelutaitoni eivät myöskään olleet mitkään loistavat.

Halli itsessään oli aika kylmä ja ennen kaikkea suuri. Tiloissa toimi muistaakseni kahvio, mutta se oli niin ylihintainen että kärvistelimme syömättä päivän loppuun asti ja sen jälkeen painelimme mäkkäriin. Ei ollut yllätys että tilojen wc oli aivan karmea. Olimme nimittäin joskus talvella myymässä, ja kun kyseessä oli iso tehdashalli niin wcn istuinosa oli niin kylmä että siihen melkein jäätyi kiinni.
Torin kävijät olivat erittäin kansainvälistä porukkaa enkä koskaan aiemmin ole suomessa joutunut yhtä paljon käyttämään englantia ja viittomista yhden päivän aikana. Kielimyrsky oli kuin ulkomaalaiselta lentokentältä, venäjää, englantia, saksaa ja espanjaa kuului vähän väliä kun ohitsemme kulki erilaisia kansalaisuuksia jutellen toisilleen innokkaasti jostakin.

Kummallakaan meistä ei ollut minkäälaista etukäteistietoa siitä, miten tällaisilla toreilla kannattaa myyjänä menetellä, joten nyt ajattelin jakaa teille vähän omia kokemuksiani siitä, miten tällaiselta torilta voi selvitä voittajana takaisin. Yleisesti oma kokemukseni oli karvas pettymys ja toivoin että olisin tajunnut valmistautua paremmin.

1) Varaa hyvä pöytä, mieluusti alku-keskivaiheelta ja jos tori on sinulle ennestään tuttu (uskon että vastaavanlaisia toreja löytyy muitakin) koita varata pöytäsi kohtalaisen läheltä rihkamamyyjiä, sillä heidän pöytänsä eivät vedä niin paljoa ihmisiä kuin sinun. Ihmiset eivät halua kirppareilta tusinatavaraa, vaan kiinnostuvat herkemmin vanhoista tavaroista.

2) Lähde ajoissa. Me lankesimme huonoon ajan suunnitteluun ja lähdimme ajamaan ensin kaverini luokse (jonka luona en ollut käynyt kertaakaan hänen muuton jälkeen) ja sitten etsimään navigaattorilla aluetta. Kaiken lisäksi parkkipaikka torilla oli tosi hämmentävä, emmekä millään tahtoneet löytää myyjille suunnattuja parkkipaikkoja. Kun lopulta ne löysimme, jouduimme raahaamaan laukkuja hiekan ja lumen sekaisessa moskassa muutaman sata metriä autojen poukkoillessa ympärillämme. Myyjien piti olla torilla vastaanottamassa pöytä tiettyyn kellonaikaan mennessä (en nyt enää muista mikä se oli) ja sen jälkeen pöytää ei olisi enää saanut. Onneksi emme olleet täysin katastrofaalisen myöhässä ja saimme pöydän haltuumme.

3) Älä lähde yksin. Minusta seura oli korvaamattoman arvokasta torilla, sillä pöytää vahdit vain sinä itse ja jos halusit lähteä vessaan niin toinen tavaroita vahtiva silmäpari oli loistava lisä. Tämän lisäksi toinen myyjä voi auttaa myymisessä ja esimerkiksi kielimuurin kohdatessa.

4) Varaudu vähintäänkin englannin kielen käyttöön, etenkin pääkaupunki alueella. Moni asiakas joka meillä kävi ei puhunut ollenkaan suomea, ja jotkut eivät puhuneet englantiakaan. Torilla näkyi paljon venäläisiä ja afrikkalaistaustaisia ihmisiä. Eräs ostaja tarjosi minulle ensin kuutta euroa tuotteesta ja antoi minulle setelin. Kun palautin hänelle vaihtorahoja hän intti että sovimme hinnaksi neljä euroa. Tuossa vaiheessa päivä oli jo aika pitkällä enkä jaksanut jankata "huonosti" englantia taitavan huijarin kanssa vaan luovuin tavarastani vähän halvemmalla.

5) Jos hinnoittelet tuotteet, tee se selvästi ja jätä tinkimisvaraa / älä anna ihmisten tinkiä heti aamulla. Meidän takana olevassa pöydässä oli joitakin myymisen ammattilaisia, ja he hokivat kaikille mahdollisille ostajille etteivät alentaisi hintoja ennen puoltapäivää. Heillä oli myös käsittämättömän korkeat hinnat kirppareille, mutta silti näytti että he saivat myytyä tavaraansa asiakaspalvelutaidoillaan. Me puolestaan lankesimme varmasti jokaiseen huijaamisen oppikirjan ansaan. Kaverini laski laukkunsa hetkeksi pöydälle kun saavuimme paikallemme, ja saman tien joku mies oli jo penkomassa sitä. Lisäksi tavaramme kiinnostivat ensimmäisen tunnin aikana suorastaan naurettavan paljon. Koska tavoitteenamme oli päästä torilta kotiin ilman sinne raahaamiamme tavaroita, annoimme ostajien tinkiä. Tämä oli virhe, sillä moni tavara meni pilkkahintaan ja ensimmäisen tunnin aikana. Tiesimme myös että suuri osa näistä ostajista oli toisista kirppispöydistä ja he vain uudelleen hinnoittelisivat tavaramme ja myisivät ne eteenpäin.
Emme lähteneet torille alunperinkään tekemään hirveää voittoa, joten en usko että meidän tuotteilla nyt niin paljon enemmän tienattaisiin, mutta hyvä heille jos pystyi.

6) Ylihinnoittele tuotteesi. Monet meidän tavaroista jotka olivat ihan hyvä laatuisiakin menivät pilkkahintaan, sillä ihmiset eivät suostuneet ostamaan niitä alkuperäiseen hintaan jota tarjosimme, ja koska tämä hinta oli niin naurettavan alhainen monet kaverini hyvistä laukuista menivät 50 sentin hinnalla. Jäimme kyllä hitusen voitolle reissun jälkeen, mutta mielialamme jäivät alemmas kun tiesimme mitä tavaroillemme kävisi.

7) Varaudu vaihtorahalla ja muovipusseilla. En osannut odottaa että minulta pyydettäisiin muovipusseja kuin jostakin ruokakaupasta, mutta kun torilla niitä ei sitten varmaan myyty (tai ihmiset olivat vain niin pihejä) niin pusseja kyseltiin jatkuvasti. Joku nainen lähes raivostui kun löysinkin hänelle yhden muovipussin kun olin sanonut että minulla ei niitä ole (olisi ollut tyytyväinen pussista) ja hänen ostoksensa ängettiin hiukan liian pieneen pussiin sitten väkisin. Vaihtoraha on sinänsä tarpeellinen asia olla mukana, mutta suosittelen pyytämään ensisijaisesti tasarahaa jotta sinua ei huijata kuten minua.

8) Ota jotakin syötävää ja juotavaa mukaan, varsinkin jos olet yksin myymässä. Torilla joutui seisoskelemaan aikalailla ja energiaa kului. Kahvio ei ollut kovin häävi laadultaan ja hinnat polttivat silmiä. Lähimpään ruokapaikkaan oli turhan pitkä matka joten kuten aiemmin sanoin, kärvistelimme päivän läpi syömättä paikan päällä mitään. Vettä meillä taisi olla mukana joten selvisimme jotenkin pystyssä. Näin jälkikäteen ajatellen oli typerää antaa verensokerien valua alas, sillä loppupäivästä meitä lähinnä ärsytti joka ikinen tinkijä ja olotila oli heikko. Tinkijöillekkin tuli nälkäisenä annettua periksi helpommin kun halusi tavaroista eroon ja tiesi, miten pihejä ihmiset torilla olivat. (Esimerkkinä yksi iso minicrip pussillinen kunnollisia kovia muovileluja (nukkeja, eläimiä, huonekaluja) lähti eurolla ja ostava nainen voivotteli puoliääneen lapselleen että on aika kallis).

9) Joidenkin tuotteiden pussittaminen on ihan hyvä idea. Itse pussitin muutamat korut ja lelut pusseihin, ja koska tiesin että osa leluista tai koruista ei välttämättä yksinään menisi kaupaksi, laitoin pussiin hinnat siten, että koko pussin sai halvemmalla kuin että olisi ostanut kaikki sieltä yksitellen. Näitä pussejahan ihmiset eivät nimittäin muuten tajunneet, vaan avasivat niitä ja valikoivat sieltä parhaat päältä. Älkää ymmärtäkö minua väärin, en myynyt roskaa vaan lähinnä sellaisia koruja, jotka olisi hankala myydä yksitellen. Monet korvakorut joita en koskaan ollut käyttänyt oli pakko laittaa kahden parin satseihin, sillä jos joku ostaa vain toisen korvakorun, pariton jää herkemmin myymättä.

10) Näytä ahkeralta! Jos istut ja murjotat pöytäsi takana, asiakkaat voivat jättää sen katsomatta. On parempi että näytät kiireiseltä ja järjestelet vaatteita tai jotakin tavaroita ja ihmiset kiinnostuvat pöydästä herkemmin. Joskus on kyllä pakko höllätä, sillä päivän seisoskelu ja edestakaisin heiluminen alkavat väkisinkin väsyttää.

Minkälaisia kokemuksia sinulta löytyy paikan päällä myymisestä? Toivottavasti jollakin lukijalla on ainakin parempi kokemus kuin minulta, sillä tori itsessään oli mielenkiintoisen oloinen ja aikamoinen kirpparikävijän paratiisi. Harmi että sitä ei enää ole, sillä olisin varmasti itse halunnut käydä vielä asiakkaanakin.

Kirppariniksejä + hygienia!

Tänään päätin koota vähän erilaisia niksejä kirpparille, jotka voivat auttaa sinua myymään paremmin tavaroitasi ja ostajana olemaan huomaavainen. Jaottelin tämän kirjoituksen muutamaan eri osaan, jotta tekin saatte ideastani irti jotakin. Tämä julkaisu on vähän syvällisempi ja vakavampi lähestymiskulma kirpparitoimintaan höystettynä omilla mielipiteilläni.

1) Pöydän ulkonäkö

Siisti vai sottainen pöytä? Siisteys kertoo laadusta, mutta voi antaa toisille kuvan että pöytäsi tavarat ovat kalliita eikä sen vuoksi kukaan ole koskenut siihen. Siisti pöytä voi antaa myös mielikuvan uudesta pöydästä johon kaikki eivät ole viellä käyneet käsiksi ja vieneet parhaita päältä. Pengottu vaatekasa antaa mahdollisille ostajille puolestaan kuvan siitä, että pöydässä joku muu on nähnyt jotakin kiinnostavaa. Lisäksi kun kaikkia vaatteita ei näe kunnolla, utelias kirpparikävijä pysähtyy herkemmin penkomaan pöytääsi. Pöytä kannattaa pitää sopivan täynnä, mutta kaikkia tavaroita ei kannata tunkea kerralla pöytään. Etenkin täyteen ahdettu vaatetanko ajaa kiireisimmät pois. Välillä itse olen jättänyt pöydän väliin koska en vain yksinkertaisesti pysty siirtämään vaatteita tankoa pitkin kun siinä on ihan liikaa vaatteita.

2) Mitä tavaroita tuot?

Mieti, haluatko tosiaan tuoda kaiken mahdollisen mitä sinulta löytyy? Jos pöytäsi on täynnä sellaisia tavaroita, joilla et itse usko olevan mitään käyttöä tai arvoa niin moni jättää pöydän väliin kokonaan. Näin ollen pöydässä olevat hyvät tavarat voivat jäädä ostamatta. Etenkin isoilla, ruuhkaisilla kirpputoreilla pöydän pitää houkutella ulkoasullaan ja tavaroillaan ihmisiä tutkimaan ja ostamaan tavaroita. Itselläni usein on rajallinen aika kirpputoreilla, enkä voi aina penkoa jokaista pöytää läpikotaisesti löytääkseni vain sen yhden aarteen, joten joudun tekemään silmämääräistä ja nopeaa arviointia pöydän sisällöistä.

Jätä hygieniatuotteet pois (alusvaatteet, uimavaatteet, dödöt/shampoot ynnä muut, elintarvikkeet, osittain käytetyt/testeri meikit, rintapumput, hiusharjat..). Tämä pitäisi olla itsestään selvyys, sillä käytetyt hygieniatuotteet levittävät bakteereita ja muita epäpuhtauksia jotka voivat pahimmillaan aiheuttaa ihottumaa, tulehduksia ja niin edelleen. En tiedä miksi ihmiset ostaisivat puoliksi käytettyjä hammastahnoja tai lyttyyn hinkattuja huulipunia. Tällaiset tavarat antavat ainakin minulle heti oletuksen että myyjä ei joko tiedä miksi ei ole hyvä idea ostaa puhkikäytettyjä alusvaatteita torilta, tai hänen muissakin tuotteissaan voi olla jotain hygieniaan liittyviä puutteita. (pesemättömiä vaatteita, lasten leluja joita on imeskelty ja pureskeltu eikä puhdistettu...) Minä en koske tällaisiin tavaroihin kuin korkeintaan vitsillä.

3) Hintalaput ja hälyttimet

Mieti miten laitat hintalappusi ja mihin tuotteisiin laitat hälyttimet. Nahkaisten tuotteiden kanssa saa olla varuillaan, sillä jos laitat hälyttimen väärästä paikasta läpi, nahkaan jää ruma reikä. Toisin kuin neuleissa, nahassa tämä reikä tulee näkymään. Oikea paikka on joku sauma joka on sellaisessa kohtaa, että hälytimen saa kassallakin irti kätevästi. Lisäksi hintalapuista sen verran, että liimattavat lähtevät helposti irti, mutta mieti silti mihin sen laitat. Muutaman kerran olen nähnyt barbien hiuksissa tarrahintalappuja, ja ne ovat ikäviä sillä irroittaessa nukelta voi lähteä hiuksia isompikin tukko. Joistakin vaatteistakin lähtee vähän nukkaa hintalapun kanssa ja sitä irroittaessa saakin olla varuillaan.

Hinnoittele tuotteesi järkevästi. Ostaja menee vain hämilleen ja ärsyyntyy jos huomaa kahden samanlaisen topin olevan täysin eri hintaiset. Lisäksi vaikka vaate olisi kuinka hieno, se on käytetty eikä siitä kannata pyytää uuden vaatteen hintaa. Pöydässä on hyvä olla halvempiakin vaatteita jotta mahdolliset ostajat jaksavat tutkia pöydän loppuun. Jos pöytä koostuu enimmäkseen kalliista vaatteista, itse ainakin jätän penkomisen jossain vaiheessa kesken ja jatkan eteenpäin. Pidä mielessäsi samalla se, millainen on nykypäivän keskiarvo kirppari-nainen (tai mies mikäli myyt miesten vaatteita) ja hinnoittele tuotteet sen mukaisesti, pienet vaatteet eivät mene kovin hyvin kaupaksi (riippuen osittain paikastakin). 

Huom! 

*Liimattava tarrahintalappu on kyllä liian helposti irroitettava ja lähtee helpommin varkaiden mukaan, mutta muut vaihtoehdot eivät ole kovin hyviä nekään. Hakaneulalla on ihan hyvä kiinnittää hintalappu, mutta kun lapun voi silti repäistä irti hakasesta, ei se ole paras ratkaisu. Liimattavat ovat siitä hyviä, sillä niitä käsitellessä kukaan ei voi vahingossa pistää itseään sormeen ja levittää vertansa sormesta.

*Sormen pää on täynnä pieniä verisuonia, ja sen vuoksi pienikin nuppineulan pisto voi aiheuttaa toisilla aika runsaankin verenvuodon. Nuppineulat ja hakaneulat joilla hintalaput ovat kiinni, eivät ole puhtaita vaan täynnä mikrobeita ja jos sormesi tuikkaat tällaiseen siirtyvät mikrobit ja muut epäpuhtaudet sormeesi ja haavan kautta verenkiertoon. Yleensä perusterveillä ihmisillä tällaiset eivät ole mikään suuri ongelma, sillä sormien hyvä suonitus parantaa myös haavan nopeasti. Kuitenkin suosittelen piston tapahduttua pesemään kädet kotona saippualla ja desinfioimaan haavan. Ei ole kiva ajatella että monen kymmenen ihmisen hipelöimien tavaroiden pinnalle kerääntyneet mikrobit voivat olla kohta omassa kehossasi ja aiheuttaa jopa kipeän tulehduksen sormen päähän. Tästä huolimatta, älä panikoi torilla jos satutat sormesi, sillä normaali immuunijärjestelmä pystyy hyvin puolustamaan kehoasi monilta eri asioilta! Tämä on vain hyvä tapa pitää mielessä, minkä takia on hyvä pestä kädet kun käy torilla (kaikki eivät välttämättä pese vaatteita ja monet ihmiset hiplaavat niitä pitkin päivää) sekä nuppineulan pisto on muutenkin epämiellyttävä. Myös myyjän on hyvä tietää tämä, sillä jos joku nuppineulalla tarroitettu tuote jää myymättä, en välttämättä itse säästäisi niitä nuppineuloja, ties mitä niissä voi olla.

* Jos ostelet hygienia tuotteita torilta, mieti onko muutaman euron tai sentin säästäminen sen arvoista, että riskeeraat oman terveytesi omalle kehollesi sopimattomille bakteereille. Ajattele aina pahinta mahdollista kun näet epäilyttävän hygienia tuotteen (= missä kaikkialla se on voinut käydä? kuinka monta tarttuvaa sairautta myyjällä voi olla? mitä varten tuote on ollut edellisellä omistajalla käytössä?) ja huomaat kyllä onko sitä kannattavaa ostaa.

*Meikit ja kosmetiikka. Meikitkin menevät vanhaksi kuten ruoka ja lääkkeet. Ajan mittaan meikkien pinnalla tai kotelon sisällä alkaa kasvaa mikrobeita jotka voivat aiheuttaa iholla ikäviä reaktioita ja jopa silmätulehduksen. Vanhat meikit ovat jo itsessään paha asia, mutta mietihän jos olet ostamassa käytettyjä meikkejä, miten paljon enemmän meikeissä on tulehdusta ja montaa muuta ikävää tautia aiheuttavia mikrobeja. Meikkien pitäisi olla aina henkilökohtaisia, eikä niitä mielestäni koskaan saisi myydä eteenpäin. Ylen artikkeli säilytyksestä

Toimi näin:

-Pese aina ostamasi vaatteet vaikka tietäisit myyjän pesseen ne ennen kun hän laittoi ne myynttiin, sillä monet ihmiset ovat silti ehtineet koskemaan tuotteisiin ja mahdollisesti yskineet ja vahingossa siten levittäneet taudin aiheuttajia.

-Pese reissun jälkeen kädet ja desinfioi mikäli mahdollista. Torilla ollessasi voit vaikka pitää hanskoja.

-Pese etenkin lasten lelut ja vaatteet huolella. Pienet lapset imeskelevät ja kuolaavat herkästi vaatteille ja näistä syistä päiväkodeissakin taudit leviävät nopeasti lapselta toiselle vaikka he eivät olisi fyysisesti kosketuksissa toistensa kanssa.

-Kun tuot myymättä jääneet tavarat takaisin, pese ne. Jos aiot hävittää myymättä jääneet tavarat, mieti ensin vaatekeräystä (uff) tai H&M:n vaatekeräys-hanke jossain kauempana voi olla joku joka arvostaisi vaatteitasi.

Nämä perustuvat minun mielipiteisiin ja kokemuksiini ja nyt haastan teitä lukijoita jakamaan omia mielipiteitänne ja kokemuksianne. Mitkä ovat teidän periaatteitanne kirpparilla? Mitä kaikkea olisitte valmiita ostamaan jos hinta on sopiva? Te muut pikashoppailijat, millä perusteella valitsette pengottavat pöydät?