maanantai 30. joulukuuta 2013

Huopailusta (osa 2, neulahuovutus)

Neulahuovutuksella voi saada aikaan kolmiulotteisia töitä, sekä se sopii myös pienempiin kaksiulotteisiin töihin hyvin. Neulahuovutus vie hiukan vähemmän aikaa kuin perinteinen rullaus-pesu tekniikka, riippuen tietenkin työn suuruudesta.

Tarvikkeet:

-villaa (edelleen, suosin lyhyttä villaa, sillä siitä muotoilu on helpompaa)
-huovutusneuloja (neuloja on olemassa yksittäis kappaleita ja monelle neulalle tarkoitettuja kahvoja. Neulaa itseään on kolmea eri karkeutta, karkea paksumpiin esim. kolmiulotteisiin töihin, hieno viimeistelyyn ja keskikarhea perushuovutkseen. Keskikarhea neula riittää hyvin aluksi.) Huom! Neuloja kannattaa ostaa useampi aluksi, sillä ne tuppaavat katkeamaan herkästi.
-huovutusalustan pöytäpintojen vahingoittumisen estämiseksi (omasta mielestäni vaahtomuovi on ihanteellisin, sillä siitä villa irtoaa hyvin ja neulat eivät katkea yhtä herkästi kun materiaali on pehmeää.)
-pesuvälineet (kuumaa kestävät hanskat, mäntysuopaa ja allas tai ämpäri pesua varten riippuen työn koosta), aina työtä ei tarvitse pestä, sillä itse tuppaan tekemään jämäköitä töitä, joidenka peseminen ei enää huovuttaisi työtä tiiviimmäksi.

* Villan säästämiseksi voit käyttää työn pohjalla pohjalla styroksia, rautalankaa tai kaksiulotteisia huovutustöiden jämäpaloja*

Suunnittelu
Suunnittele millaisen työn haluat tehdä ja mitä värejä tarvitset siihen. Kun tiedät minkä kokoisen työn aiot tehdä, voit helpommin päättää laitatko työn pohjalle jotakin esim aiemmin mainittua styroksia, ja kuinka paljon villaa tulet tarvitsemaan. Mikäli aiot pestä työn lopuksi, tee siitä tavoittelemaa kokoasi isompi sillä työ tulee kutistumaan pesuvaiheessa. Se miten paljon työ kutistuu pestäessä, riippuu siitä kuinka väljäksi työsi jätät. Mitä enemmän villaa käytät sen vähemmän tilaa sillä on mennä kasaan pestäessä.

Itse olen ostanut villaa siten, että ostin muutamaa perus väriä vähän enemmän. Esimerkiksi harmaata värjäämätöntä villaa on hyvä käyttää kaikkien töiden pohjalla ja sitten laittaa vain ohut värikerros harmaan päälle halutun värin saamiseksi. Värjäämätön villa on hiukan halvempaa kuin värjätty, ja siinä usein on olkia ja muuta kortta seassa, sillä se on vähiten käsiteltyä villaa, lähes suoraan lampaasta.
Minulla on vähän alle 500g harmaata ja 200g ruskeaa villaa. Värillistä villaa minulla on eri määriä, mutta kaikkia vähintään 60g varmuuden vuoksi. Itse huovutan kuitenkin aika suuria töitä ja kun innostun kunnolla, villaa voi kulua enemmänkin. Omaan varastooni kuuluu myös muutamien ystävieni villoja ja kun he käyvät meillä huovuttamassa niin villat ovat vähän kuin yhteistä tavaraa. Jos aiot tehdä vain pieniä töitä tai yhden, 60g harmaata ja 30g värillistä villaa riittänee hyvin.


Neulominen

Kun olet saanut työsi suunniteltua, on aika aloittaa neulominen. Olisi hyvä että neulomispöytäsi on hiukan alhaalla, jotta hartiasi eivät olisi koko ajan koho-asennossa. Tiedän kokemuksesta, että pitkä aikainen huovuttaminen saa hartiat ja niskat kipeytymään joten hyvä asento ja taukojen pitäminen on kaiken a ja o.
Pöytä on kuitenkin hyvä olla, sillä jos huovutat vaikka pitämällä työtä sylissäsi, pistät aika varmasti jossain vaiheessa itseesi, eikä syli ole kovin tasainen ja hyvä työtaso muutenkaan.

Neuloessa on hyvä valita aluksi karheampi neula, mikäli käytät montaa neulaa, sillä sen käyttäminen tekee huovutuksesta hiukan tehokkaampaa ja edistyt nopeammin. Voit vaihtaa hienompaan neulaan kun karkealla neulalla huovuttaessa neulan työhön työntäminen tuntuu vaikealle.

Pistä neulalla aina suoraan alaspäin, älä koskaan viistoon. Käännä työtä alustalla tai kädessäsi, mutta älä käännä neulaa, sillä se katkeaa herkästi taittuessaan. Tämän vuoksi kolmiulotteisissa töissä en suosittele käyttämään monen neulan kahvoja, sillä niillä muotoilu ei onnistu yhtä hyvin kuin yksittäisellä, ja katkeamista tapahtuu enemmän.

Varo neulojen kanssa, sillä ne ovat erittäin teräviä. Huovutusneulassa olevat väkäset tekevät ihoon pistämisestä kivuliaampaa kuin tavallisella ompeluneulalla. Väkäset ovat sitä varten, että ne työntävät villaa syvemmälle ja kun pistät sillä vahingossa sormeen, iho voi tarttua väkäsiin kiinni.

Mikäli käytät pohjana valmista huovutuspalaa, muotoile se ensin haluamaasi malliin käsissäsi, ja ala neulomaan päälle villaa joka pitää huovutus palan mallissaan. Tarvitset aika paljon villaa alkuvaiheessa jotta saat haluamasi mallin muodostettua. Kun teet tätä, ota kerralla isoja paloja villaa jotta saisit muodostettua haluamasi muodon otuksellesi nopeammin. Pidä huoli että laitat villaa moneen eri suuntaan (lisätietoja villan suunnasta Täältä, aiemmin kirjoittamastani huovutuslevyntekstistä.) sillä se tekee huovutuksesta tukevamman. Tämä ei kuitenkaan ole yhtä tarkkaa kuin levyn teossa, eikä villaa tarvitse laittaa kerroksittain.

Jos haluat tehdä ovistoppareita tai sorminukkeja, työn sisälle voi laittaa puutapin tai kepin, sillä siihen villa ei tartu. Muista kuitenkin että silloin neulan kanssa pitää olla varovainen ettei se katkea liian kovasta tökkimistyylistä johtuen.

Mikäli työsi on kolmiulotteinen ja koostuu monesta ulkonevasta osasta, esimerkiksi jotain eläintä kuvastava hahmo, tee ensiksi torso, eli ruumis johon muut osat kiinnittyvät. Pienemmät osaset voit huovuttaa erikseen alustalla, sillä se on huomattavasti helpompaa käsitellä pieniä yksittäisiä osasia kuin yhtä moni osaista isoa työtä. Kun huovutat esimerkiksi otuksellesi jalkaa, jätä jalan juureen joka tulee torsoon kiinni irtonaista huovuttamatonta villaa. Tämä huovuttamaton villa toimii "liimana" jolla voit kiinnittää jalan otukseen kiinni neulomalla.


Hieno kuva selventämiseksi. Jalka--^



Peseminen

Jos päädyt pesemään työtäsi, huovuta se niin loppuun asti kun haluat ja pystyt. Tee kaikki koristelut ja muut valmiiksi ennen tätä vaihetta ja vasta sitten ala pesemään. Tavallisen huopalevyn pesemisestä tämä poikkeaa siten, että työ voi painua kasaan ja menettää muotoaan. Tämän vuoksi työtä ei koskaan kannata laittaa pesukoneeseen, sillä silloin et voi välissä venyttää työtä ja seurata sen muodon muuttumista. Pestessä käytä myös mäntysuopaa joka poistaa hiukan villan hajua ja tekee pinnasta sileämmän. Muista myös huudella työ hyvin lopuksi. Villa vetää itseensä todella paljon vettä, joten työn kuivuminen kestää varsin pitkään. Työtä ei kannata väännellä kuivaksi, sillä silloin sen muoto voi jäädä epämieluisaksi. Kuivumiseen kannattaa varata ainakin kokonainen päivä, ja isojen töiden kanssa kannattaa olla kärsivällinen.

Itse en juuri koskaan pese kolmiulotteisia töitäni, sillä teen niistä sen verran jämäköitä ettei niistä enää lähde irti mitään kuin väkisin raatelemalla. Valitettavasti näin ollen pinta voi jäädä vähän pörröisäksi tai kuoppaisaksi, mutta en halua ottaa sitä riskiä, että työni muuttuisi oudon malliseksi jos se on hiukan löysempi ja valitsisin pesemisen.

Meduusa.
Pohjalla styroksinen pallo ja harmaata villaa.

lauantai 14. joulukuuta 2013

Tuskallisimmat kirppislöydöt

Tuskallinen kirpputorilöytö on sellainen tuote, joka on lähes tulkoon täydellinen, mutta siinä on jotakin sellaista jonka takia se jää ostamatta. Esimerkiksi vaate joka on rikki, nostalginen peli joka on ylihinnoiteltu tai keräilyesine jossa on pinttynyt tahra.
Tällainen pistää vihaksi, ja mitä parempi löytö, sen varmemmin se jää kummittelemaan mieleen ja harmittamaan pidemmäksikin aikaa. Itselläni osui kohdalleni muutama viikko takaperin niin mahtava löytö että suorastaan raivostuin kun se oli viallinen eikä sopinut juuri minulle.

http://deadlineanddesign.files.wordpress.com/2011/07/viv-westwood.jpg nämä eivät ole juuri ne löytämäni kengät, vaan samanlaiset kappaleet. argh.
En hirveästi seuraa muotia, eikä minulla ole mitään äärimmäisiä suosikki vaatemerkkejä tai sellaisia suunnittelijoita joidenka jokaista tuotetta himoitsisin. En hamstraa kasoittain saman merkin vaatteita tai muita tuotteita vain merkin vuoksi, vaan jokainen tuote jonka ostan on mielestäni hieno, erikoinen tai käytännöllinen.
Muutama merkki kuitenkin löytyy joidenka pariin palaan haaveilemaan toistuvasti. Yksi näistä merkeistä on Melissa joka on siis kenkiin erikoistunut merkki. Erikoista kengissä on se, että ne on tehty kumista. Ne ovat jalassa yllättävän mukavat, sillä muovi on pehmeää, mutta tarpeaksi tukevaa jalan ympärillä. Täysin umpinaiset kumikengät tosin tuppaavat hiostamaan jalkaa aikalailla. Melissan kengissä on vain jotakin minua kiehtovaa, kauniit värit, yksityiskohdat ja yhteistyö muiden designereiden kanssa. Ainut huono puoli on, että suuri osa Melissan kengistä on kalliita, hinnat pyöritvät noin 100 euron paikkeilla, kun taas halvimpia saa joskus alennuksesta 40 eurolla.

Joten voitte varmasti kuvitella että miltä tuntuu kun löytää kirpputorilta oman jalan numeroiset Melissan korkokengät 20 euron hinnalla. Hieman taisi pulssi siinä nousta kun ne osuivat käteen. Kyseiset kengät olivat vielä Vivienne Westwoodin mallistoa ja sieltä kalliimmasta päästä hintaluokkaa.



Löydön pilasi kaksikin raivostuttavaa seikkaa. Toisen kengän remmi oli lähes kokonaan irronnut ja remmit ovat muutenkin pelkästään koristeena, koska eivät ne mitään tukea jalalle anna. Toinen ärsyttävä seikka on se, että minun jalassani ei pysy mikään kenkä jossa ei ole remmiä tai mitään tukea. En pysty pitämään tavallisia korkokenkiä enkä balleriinoja, sillä ne ovat joko liian löysät kantapäistä tai liian ahtaat varpaista. Joten eipä nämäkään tossut pysyneet minun jalassa. Sinne jäivät lojumaan ja odottamaan sitä toista, joka ei hajonneesta remmistä välitä ja jolle tälläiset jalkaan istuvat.


Muita tyypillisiä tuskallisia löytöjä ovat kauniit vaatteet, mekot ja paidat jotka ovat joko:

1) Kokoa xs tai s. En ymmärrä mistä kirpputoreille löytyy niin paljon pienikokoisia ihmisiä myymään vaatteita kun tuntuu että niihin törmää jatkuvasti ja kukaan ei niitä juurikaan osta.

2) Tai hinnoiteltu päin puuta. Viime vuoden seppälän malliston juhlamekko hintaan 46,65€ ja vanha hintalappu vielä bonuksena kaupan päälle. Hoh hoijaa sanon minä.

Eniten minua ärsyttää kaupoissa ja kirppareilla ne vaatteet, jotka ovat kokoa "one size" tai "0". Mielestäni on vaatteen tekijältä vastuutonta ja laiskaa tehdä vain yhtä pikkuruista kokoa ja sitten väittää että se mahtuu kaikille. Miksi tällaisia vaatteita pitää olla? Ymmärrän että lasten vaatteet ovat joskus tätä kokoa, mutta että aikuistenkin? Suosittelen tämän vaatekoon keksijälle muutamaa anatomian kurssia ja perehtymään ihmisten keskiarvomittoihin, sillä ne makkaran kuoret mitä olen nähnyt, eivät kyllä mahdu kuin pienelle osalle ostajakuntaa.

Paidoista voisin myös sen sanoa, että on ärsyttävää miten miesten ja naisten paitoja erotellaan toisistaan. Jos verkkokaupasta saa vaikkapa samaa t-paitaa naisten ja miesten versioina, niin naisten paita on aina ohuemmasta makkarankuori-materiaalista tehty. Itselläni on yksi paita mikä on niin ohut, että pelkään siinä olevan printtikuvion tuhoutuvan kun sitä joutuu venyttämään päälle laittaessa. Miesten paidat eivät taas naisten päällä juu myötäile muotoja eikä mitään sellaista, mutta materiaali on paljon parempaa. Ainut syy miksi en ostaisi printtipaitoja miesten mallina on se kamala kuristuskaula-aukko mikä niistä lähes tulkoon poikkeuksetta löytyy. Jotenkin tuntuu että sopivaa kaula-aukkoa ei löydy melkein mistään paidoista. Monissa naisten paidoissa on joko liian syvä kaula-aukko tai niin leveä että rintaliivien olkaimet yrittävät näkyä.

Tällaisten vaatteiden löytäminen on ollut minulle kaikki tuskallisinta, aina on jotakin hiukan pielessä. Materiaali, koko, hinta, kaula-aukko tai pituus. Pettymys toisensa jälkeen reissulta jää usein jäljelle vain tyhjä kori ja karvas mieli.

Onko sinulla joitakin tuskallisia löytöjä? Jakakaa kokemuksianne muiden kirpparikävijöiden kanssa ja minulle, ehkä joskus opit kaverisi kautta hyvästä löydöstä joka ei hänelle sopinut/kelvannut jostakin syystä!


keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Huopailu välipäivitys

Hei, pahoittelut hiljaiselosta. Olen parhaillaan työharjoittelussa ja teen siellä aika pitkiä päiviä. Tästä johtuen bloggaaminen on jäänyt nyt vähän vähemmälle.

Aion kyllä jatkaa bloggausta ja seuraavaa tekstiä on luvassa lähempänä joulua. Luultavimmin joulun jälkeen tulee myös vähän lisää. Olen taas seuraavan vuoden alusta 5 viikkoa työharjoittelussa niin tekstien julkaisu jäänee vähän vähemmälle. Kuitenkin, ajattelin piipahtaa jossain välissä taas Hämeentien kirpputorilla ja ajattelin kertoa mahdollisista löydöistäni ja siitä onko mielipiteeni paikasta muuttunut kun en enää ole ensimmäistä kertaa siellä.
Olen myös tuhlannut osan ajastani huovuttamiseen joten ajattelin että voisin tähän heittää kuvan tuloksista.



Elikkäs tässä on minun tekeleeni jotka joku kaltaiseni pokemon-sarjan tunteva outolintu tunnistaa. Kuvassa siis kaksi ulotteinen Slurpuff ja hiukan aiottua laihempi Claydol. Sen sanon nyt viisaampana että kannattaa suunnitella etukäteen mitä tekee ja miten kokoaminen onnistuu.
Claydolia tehdessä tajusin liian myöhässä että pään ympärille ei mahtunut parillista määrää silmiä, joten kaksi silmää ovat peräkkäin identtiset, mutta eipä tuollaista seikkaa kuka tahansa huomaa. Lisäksi minulla on tapana "ylihuovuttaa" kolmiulotteisia töitäni, joten niistä tuppaa tulemaan kuin betonista valettuja. Voitte vain kuvitella miten vaikeata oli yhdistää kaksi kivikovaa palloa toisiinsa. Otuksen kädet ja jalat sentään tajusin yhdistää työhön varhaisemmassa vaiheessa.
Claydol on pohjalta harmaata villaa, sillä se on halpaa ja sitä minulla kaikista eniten. Harmaan villan päälle tein lopuksi sitten värit ja kuviot ja värejä säästyi mukavasti. Jos haluaa olla vielä säästeliäämpi, sisälle voisi laittaa rautalanka kehikon tai vaikkapa styroksia.

lauantai 16. marraskuuta 2013

Kirpputorin syyhyssä, Kirpputori Onnenlantti (Riihimäki)

Lyhyesti:

Kirpputori Onnenlantti on pienehkö kirpputori, ja vähemmän tunnettu kuin isompi kilpailijansa Femmatori. Kävin tällä torilla viimeksi, kun se oli vielä vanhoissa tiloissaan Tehtaankadulla. Torin tarkkaa osoitetta ei ole päivitetty vielä tuolle nettisivulle, mutta mikäli kommentoijaan on uskomista tori "Toimii nykyään riihimäen keskustassa, majakan talossa, käynti esim. graniitintorilta, liukuovista sisälle ja vanhan postin tilassa." (Olen aika varma tästä, mutta minun täytyy käydä tarkistamassa se itse). Uudessa osoitteessaan tori on mukavasti keskustan tuntumassa ja näin ollen lähellä juna-asemaa. Majakan talossa on muutamia muitakin putiikkeja (rakennus on hyvin hiljainen eikä siellä ole ihmisiä juuri lainkaan) mutta torin luulisi löytyvän helposti.

Tori on aina ollut vähän hiljaisempi vanhassa osoitteessaan, mutta juuri senkin takia sieltä joskus pystyi löytämään mielenkiitoistakin tavaraa. Valitettavasti myyjälle kirpputorin hiljaisuus on huono asia. Muutama tuttavani on siellä myynyt tavaraa ja he kertoivat tavaran välillä jääneen myymättä torin hiljaisuuden takia. Entisessä osoitteessa kun kävin, en olisi ikimaissaan ymmärtänyt mennä juuri siitä ovesta, josta torille mennään (kävin myyvän ystäväni kanssa siellä) sillä torin merkinnät olivat jotenkin epäselvät. Tämä tori oli minulta jo pitkään jäänyt muutenkin väliin, mikä on naurettavaa sillä se kuitenkin oli tosi lähellä Kimara kirppistä jolla käyn silloin tällöin.

Kävin sitten tarkistamassa kyseisen torin uuden sijainnin ja olin positiivisesti yllättynyt siitä, miten hyvin torin sijainti oli ilmoitettu kirkkaalla ja selkeällä kyltillä. Tori oli sijaintinsa vuoksi vilkkaampi ja tavaroita oli pöydissä mittavia määriä. Torille pääsee kun kulkee Graniitin aukiolle ja sieltä jo näkee aika hyvin räikeän kirpputorin kyltin. Kirppis tuonee myös mainosta muille samassa rakennuksessa oleville liikkeille, sillä itse en juurikaan ole siinä rakennuksessa käynyt sen jälkeen kun posti sieltä on poistunut.

Mitä löytyy?

Onnenlantti vaikutti minusta ilmapiiriltään samankaltaiselta kuin aiemmin syyhyämäni Löytöpankki-kirpputori Hyvinkäällä. Myyjien pöydistä löytyi lähinnä vanhoja vaatteita kuten esim. pitkiä hameita ja kirkkaanvärisiä jakkupukuja. Pöydissä oli paljon askartelutavaroita (Remontti-Reiskan ovenkahvoja ja isoäidin helmiä ja "tyroxia") ja kutomuksia aina "bontsoista" joulutonttuihin asti. Itse en tällä kerralla torilta löytänyt mitään ostettavaa, mutta uskoisin torilla olevan potentiaalia hyvillekkin löydöille. Tori vain tuntui pöytiensä puolesta suuntautuvan lähinnä eläke-ikäisille tai kudonnasta innostuneille. Astioita ja koriste-esineitäkin löytyi.


Kannattaako mennä?

Tori on sopivasti Riihimäen keskustassa joten jos siellä poikkeaa, niin kyllä kannattaa. Torille ei myöskään ole pitkä matka juna-asemalta, mutta minä itse menisin herkemmin Femmatorille joka on myös lähellä juna-asemaa ja on huomattavasti suurempi kirpputori ja laadultaan modernimpi ja monipuolisempi kuin Onnenlantti. Pienillä vanhanaikaisemmilla kirpputoreilla on kuitenkin oma karismansa ja niiltäkin löytää joskus uskomattomia löytöjä joka on tuhat kertaisesti miellyttävämpi tunne, kuin löytää muotivaatteita pursuavalta torilta ikuisuuksien penkomisen jälkeen yhden kohtalaisen kivan vaatteen jossa hinta ja koko ovat kohdallaan.

Käytävistä sanon sen verran, että ahdasta tulee olemaan jos on yhtäänkään ruuhkaa. Itselläni kävi vähän huono tuuri kun torilla oli vanhempi rouva kävelysauvojen kanssa ja jäin sitten passiin saman pöydän ääreen useiksi minuuteiksi jotta pääsimme toisistamme ohitse. Tilat eivät ole kovin suuret joten jos keskustassa liikun niin on mukavaa kun voi käydä hetken mielijohteesta vähän piipahtamassa kirpparilla. Vaikka torilla ei ollut minulle paljon annettavaa, se jätti kuitenkin paljon positiivisemman mielikuvan kuin vaikkapa Saulin-tori Hyvinkäällä.

Bengalin Tiikeriä en tältä torilta löytänyt, enkä ollut tällä kertaa oikeastaan kovin yllättynyt. Sen sijaan torilta löytyi Mozart-cd joka sekin kelpaa minun mittariini: 2€

+
Sijainti
Helppo löytää
Perinteisen kirpparin henkeä
Pöydät olivat hyvin täytettyjä
Kätevä paikka käydä kun on vähän aikaa mutta hinku kirpparille
Kahvion puuttuessa myynnissä oli kuitenkin muutamia pullia

-
Hiukan ahdas
Torin pöytien tuotteet eivät olleet minunlaista ostajakuntaa kiinnostavia
Pienet tilat
Jonkin verran myös roskaa ja rihkamaa

perjantai 8. marraskuuta 2013

Turvallisesti kirpparilla

Lukijan kommentista inspiroituneena ajattelin kirjoittaa omista, pienistä nikseistäni joita kannattaa pitää mielessä kirpputoreilla kierrellessä tai myydessä.

Kirpputoreilla, kuten muissakin kaupoissa, liikkuu valitettavasti myös varkaita. Tavallisesta ruokakaupasta tavarat eivät katoa yhtä helposti kuten kirpputoreilta tarkan valvonnan ja vartijoiden takia. Kirpputorilta varastettu tavara voi olla myös iso tappio myyjälle itselleen, joko rahallisesti tai vähintäänkin mielipahaa aiheuttava. Itselläni ei ole kovin paljoa kokemusta myymisestä, mutta ostelusta ja matkailustakin on.

Kun olet ostoksilla:

1) Vahdi laukkuasi, Suomi ei ole mikään lintukoto, ja varsinkin ahtailla kirpputoreilla herkästi voi lompakko joutua toisen matkaan. Älä siis missään nimessä pidä lompakkoasi helposti saatavilla, housujen taskuissa (etenkään takataskussa), takin taskussa tai avonaisessa laukussa/kassissa. Itse kannan laukkua yhdellä olalla, sillä uskoaksen ahtaalla torilla ei kyllä kukaan koko laukkua nappaa ja lähde juoksemaan. Lompakkoni olen tietenkin laittanut visusti laukun pohjalle kaiken muun krääsän alle, jotta sitä ei sieltä saa itsekkään kuin penkomalla vimmatusti. Lisäksi tapanani on kävellessä pitää vetoketjun päästä kiinni jotta tiedän sen olevan kiinni. Jos hyppää penkomaan pöytiä tästä voi joutua luopumaan, mutta siltikään en suosittele laukun laskemista maahan hetkeksikään. Tässä voisi olla hyvä laittaa laukku vaikka kunnolla olan ylitse mikäli kahvaa riittää ja siten vapauttaa kädet paremmin penkomiseen.

2) Tarkkaile ympäristöäsi, onko torilla valvontakameroita, hälyttimiä tai varoituksia varkaista? Tarkistetaanko laukkuja tai reppuja koskaan? Jos mikään näistä kohdista ei osu yksiin, kirpparilla ei tiedosteta varkaitten mahdollisuutta. Tämä tarkoittaa sitä että kaikki tavarat voivat kadota ja ostajanakin voit olla vaarassa. Usein ajatellaan, että sellaisilla toreilla on paljon varkaita joissa niistä pitää erikseen varoittaa. Tämä voi olla totta, mutta kyltti kuitenkin kertoo siitä, että asia on huomattu ja varkaatkin tietävät etteivät ole täysin selvillä vesillä. Mutta tällaiset ilmoitukset eivät varkaita tosiaan yksinään pysäytä, monet voivat olla aivan elämäntaparikollisia ja tietää niin monet niksit ettei heitä pysäytä juuri mikään muu kuin valvontakamera.

Myyjänä:

1) Hälyttimet voivat maksaa pienen omaisuuden jos niitä alkaa jokaiseen tuotteeseen laittamaan, mutta aika ehdottomia ne ovat arvokkaampiin tuotteisiin. Lisäksi pieni apu tavaroiden säilymiseen on vitriinit ja hankalhko sijoittelu. Ripusta paremmat vaatteet henkareihin, ja jos mahdollista laita niiden mahdolliset ripustukseen tarkoitetut narut ristiin. Näin ollen varkaalla ainakin kuluu aikaa repiä vaatetta irti henkarista, ellei hän sitten aio viedä koko henkariakin, ja mitä kauemin aikaa varkaalla tavaroiden kanssa sähläämiseen menee sen varmemmin joku huomaa varkauden. Valitettavasti kirpparilta voi tavaraa hävitä helposti kun kirpparin pitäjillä ei ole olemassa tarkkoja tietoja mitä myydään ja kun kaikissa ei juuri hälyttimiä ole ja ne livahtavat surullisen helposti ovesta ulos.

2) Ilmoita kuitenkin varkaudesta mikäli uskot näin käyneen. Kirpparirosvoa ei ehkä saada kiinni heti, mutta joskus hän voi jäädä kiinni ja silloin sinulla on sentään olemassa pieni mahdollisuus saada tavarasi takaisin. Lisäksi kirpputorimyyjien on hyvä tiedostaa varkaiden käyminen torilla, sillä he voivat siten jossain määrin päätellä minä päivinä varkaita käy, tai kuinka paljon heitä siellä käy, sekä varoittaa muita kävijöitä. Tavaran takaisin saaminen on yleensä lähes mahdotonta, kun sen alkuperäistä omistajuutta ei voi todistaa mitenkään jos hintalappu ja hälytin ovat jo kadonneet. Siitä huolimatta, yrittää kannattaa aina.

3) Käy säännöllisesti tarkistamassa pöytäsi. Näin tiedät tarkemmin mitä tavaroita on kadonnut ja milloin. Pidä jos haluat ja jaksat vaikka kirjaa tuotteistasi, mitä veit, mitä oli jäljellä kun viimeksi kävit ja lopulta mitä tuotteita myit ja menikö jotkut rosvoille. Lisäksi siisti pöytä voi karkoittaa joitakin varkaita, sillä se kertoo siitä että seuraat pöytääsi tarkkaan. Sottainen pöytä jättää varkaalle mahdollisuuden ajatella ettet välitä tavaroistasi ja tuskin muistat mitä kaikkea olet sinne vienyt. Toisaalta siististä pöydästä on helpompi napata jotakin hyvääkin kun ei tarvitse penkoa. Asia on aika kaksipiippuinen juttu, mutta jos itse seuraat tarkkaan myymiä tavaroitasi saat ainakin hyvän kuvan siitä, millä kirpputorilla tavaroita ei kannata myydä ja mikä varkaita kiinnostaa. Kun tiedät nämä, osaat valita paremmin ne tuotteet joihin laitat hälyttimen ja mihin torille tavarat voi viedä.

4) Mieti kirpparin valintaa tehdessäsi aikaisempia ihmisten mielipiteitä ja tarkkaile myös osaltasi hälytimiä, hintalappuja ja mahdollisia valvontakameroita. Tarralla laitettavat hintalaput lähtevät valitettavasti helposti irti ja jotkut vaihtelevat niitä keskenään jos tuotteen kuvailu ei ole tarpeaksi tuotekohtaista. (Esim. "paita"-tarra voi käydä tosi moneen eri vaatteeseen.)

Lisäksi pieni moraalinen huomautus kirpparishoppailijoille:

Jos kassa tekee virheen, huomauta siitä hänelle. Kirpputorimyyjät ovat yksityisiä ihmisiä ja heillä voi pienikin tappio tuntua inhottavalle. Lisäksi kirpputorilla pitäisi käyttäytyä kuten kaupassa, tuotteita ei availla ja niillä ei leikitä torilla. Jos huomaat jonkun hintalapun vaihtuneen tai tuotteesta puuttuvan hintalapun kokonaan, asiallisin tapa olisi viedä se kassalle, jotta se ei vain tartu jonkun rosvon taskuun. Monesta voi olla turhauttavaa ja aikaa vievää ottaa hintalaputtomia tavaroita mukaan, mutta jos kannat koria niin ihan hyvin se siellä pohjalla menee. Ethän itsekkään haluaisi että tuotteitasi varastettaisiin tai hintalappuja vaihdeltaisiin ristiin. Pahimmissa tapauksessa lapun on voinut vaihtaa ristiin naapuripöydän tuotteen kanssa, jolloin tuotto menee jollekkin toiselle pöydälle. Itse pyrin tutkiessani tavaroita vähintäänkin painamaan tarralliset hintalaput paremmin kiinni jos ne repsottavat.

torstai 31. lokakuuta 2013

Huopailusta (osa 1, huopalevy)

Huovutus on toinen asia josta pidän kirpputorien lisäksi. Aion järjestää kaveriporukallani huovutuspäivän, joten ajattelin puhua asiasta vähän täälläkin kun asia on ajankohtainen. Huovutuksen aloitin itse työharjoittelussa ja olen sen pariin palannut myöhemminkin. Jostain kumman syystä innostukseni pääsee valloille aina näin syksyn pimeinä hetkinä ja heti kun minulla on ylimääräistä energiaa ja aikaa käsissäni.

Mitä on huovutus?

Huovutuksessa tehdään villasta huopaa tiivistämällä villaa joko neulomalla tai pyörittämällä esim. mäntysuovan avulla. Huovasta voi tehdä vaikka mitä, tossuja, hattuja, koruja, avaimenperiä, heijastimia jne. Huovuttamisessa on myös se mukava, että itselleni se on kovin terapeuttista ja koukuttavaa. Usein huomaan ajan katoavan käsissäni kun huovutan milloin mitäkin. Huovutus on myös sellainen harrastus minulle, jonka luokse palaan ja innostun tauokin jälkeen uudestaan. Itse en ole ikinä kutomisesta tai virkkaamisesta pitänyt, sillä tulokset eivät mielestäni ole koskaan olleet niin hienot kuin huovuttaessa. Lisäksi kohdalleni osui ala-asteella sellainen opettaja, joka ei osannut opettaa minua (olen vasenkätinen) joten en ikinä pitänyt kutomisesta, vaan tein sitä pakon edestä.

Huovutan itse satunaisesti ja lähinnä kaksiulotteisia heijastimia (kuten blogini kansikuvasta voi nähdä) tai laukkukoruja. Muutamat kolmiulotteisetkin otukset olen tehnyt mutta lähinnä lahjaksi ja myyntiin työpajalle, josta innostukseni huopailuun lähti.

Mitä tarvitsen?

Tarvikkeet riippuvat vähän siitä, miten aiot huovuttaa. Jos aiot tehdä kaksiulotteisia levyjä sinä tarvitset:

-villaa (itse suosin lyhyttä villaa jota saa esim. Huovutusvillan sivuilta, pitkää villaa saa helpommin myös novitan merkillä varustettuna isommista marketeista kuten Prismasta. Villaa ostaessa suosin nettikauppoja, sillä voit tilata isompia määriä kun taas kaupoissa usein on vain 30g pusseja jotka ovat kalliimpia kuin netistä ostettuna.)
-kuumaa vettä kestävät hanskat
-mäntysuopa laimennettuna lämpimään veteen ja laitettuna ruiskupulloon
-huovutusneuloja
-liinan jostakin liukkaasta materialista (esim sifonki)
-kuplamuovia
-putken (kovasta pahvista tai esim. tyhjä foliorulla) jonka on oltava hiukan leveämpi kuin suunnittelema huopalevy
-narua
-pussin johon aiemmin mainittu putki mahtuu
-ämpärin tai tyhjän altaan vettä varten


Eli mitä minä sitten teen?

Asettelu:

Aseta kuplamuovi kuplat lattiaa vasten. Tämä tulee olemaan sinun työskentelyalustasi jonka päälle huopalevy muodostetaan. Ala luomaan levyä siten, että revit villatupostasi ohuita paloja ja asettele niistä yksi, ohut kerros ja muotoile se hiukan isommaksi kuin suunnittelmasi valmis levy tulee olemaan.
Tärkeää on asetella villa "kuiduittain" jokaiselle kerrokselle oikein päin, sillä se helpottaa huopumista ja tekee valmiista levystä kestävän. Kuiduilla tarkoitan sitä, miten villa katkeaa. Pitkässä novitan villassa se on helppo huomata, sillä villa on pitkää ja sen katkaisu on haastavaa. Lyhyemmän villan kuitusuunnan voit tarkistaa vetämällä villaa käsissäsi hiukan sivusuunnassa. Jos villa harvenee helposti sivuille, kuitusi on pystysuunnassa. Jos joudut käyttämään vähän voimaa ja villa katkeaa, villasi on vaakasuorassa. Tämä on helpompi ymmärtää sitten kun sinulla on kädessäsi villaa ja kokeilet vetää sitä suunnasta toiseen, joten älä hämmenny tästä tekstistä liikaa.
Ideana on, että asettelet joka toisen kerroksen kuidut pitkittäin ja joka toisen vaakasuorassa. Mitä ohuempia kerroksia teet sen parempi. Kerroksia tehdään yleensä 8-9, mutta kerroksien paksuus vaikuttaa kerrosten määriin. Jos teet kovin paksuja kerroksia, työsi ei huovu yhtä nätisti ja se voi kutistua ja litistyä paljonkin myöhemmissä vaiheissa.

Pyöritys:

Kun olet saanut kaikki kerrokset valmiiksi, ruiskuta laimennettua mäntysuopaa runsaasti työn päälle. Työ saa tulla varsin märäksi ja on hyvä että pinta on selkeästi saippuaisen näköinen mäntysuovasta. Tämän jälkeen asettele liina työsi päälle ja ota rulla. Laita rulla itseäsi lähemmän reunan päälle. Tarkoituksenasi on rullata huopalevy liinan ja kuplamuovin kanssa rullan ympärille mahdollisimman tiukkaan ja varmistaa levyn pysyminen kiinni rullassa naruilla. Itse laitan yleensä kolme narua työhön, kaksi reunoihin ja kolmannen keskelle, mutta teen solmut kuitenkin sellaisiksi että ne vielä saa auki jotta narua ei menisi kauheasti hukkaan. Tämä vaatii vähän akrobatiaa tai lisäkäsiä, sillä levyä ei saisi päästää hölläämään putken pinnasta solmiessasi naruja kiinni. Varmista että villaa ei näy mistään liinan alta ja sujauta koko työ putkineen päivineen pussiin, myös pussin päät olisi hyvä sulkea helpottamiseksi.

Seuraavaksi alkaa itse huovutus. Sinun pitää nyt pyörittää rullaa lattialla tai pöydällä edes takaisin painaen samalla. Villa huovuttuu paremmin kun siihen kohdistuu enemmän painoa. Pöydällä huovuttaminen käsillä voi olla ajoittain raskasta ja varsinkin jos pöytäsi on kovin korkea, se on ergonomisesti epämukavaa. Itse tykkään huovuttaa jaloillani, sillä saman aikaisesti voin tehdä jotakin muuta, ja se ei rasita minua lähellekkään niin paljoa. Työtä huovutetaan näin noin 10 minuuttia kunnes paketti avataan ja työtä käännetään ympäri.

Kun käännät työtä ympäri, käännä se ensin pituus suunnassa 90 astetta ja samalla myös voit nostaa alla olleen puolen nyt päälimmäiseksi. Tämän jälkeen suihkuta taas runsaasti lämmintä mäntysuopaliuosta työn päälle, paketoi uudestaan ja pyöritä uudet 10 minuuttia. Tämä auttaa työtä huopumaan tasaisesti ja pitää huolen siitä, ettei se ala esim. huopumaan kaarevaksi eikä levyksi kuten oli tarkoitus.

Huovuta näin niin kauan kunnes työ tuntuu nostettaessa yhtenäiseltä etkä näe siinä koloja tai erota selkeitä kerroksia toisistaan. Tätä vaihetta kannattaa venyttää pidempäänkin, sillä jos alat liian aikaisin pesemään, työstä voi lähteä paljon villaa irti ja se ei välttämättä tule näyttämään hyvältä.

Kuuma-kylmä kylvetys:

Laita hanskat käteesi ja laita työ kokonaan veden alle. Veden pitää olla varsin kuumaa, mutta sen ei tarvitse olla kiehuvaa ja se olisi parasta että itse pystyt työstämään käsilläsi huopaa vedessä. Huovuta työtä muutaman minuutin ajan pyöritellen ja "vaivaten" sitä kuten taikinaakin, mutta älä ole liian raju. Tämän jälkeen purista työstä isoimmat vedet pois (älä kuitenkaan purista työtä liikaa vaan muista venyttää sitä varoen haluamaasi muotoon vähän väliä) ja siirrä työ nyt kylmään veteen. Työ huovuttuu vesissä lisää ja opit tuntemaan kyllä kun työ alkaa olemaan hyvin huovuttunut. Tämä on viimeinen huovutusvaihe, joten kun työ tuntuu hyvälle voit lopettaa työn kylvettämisen ja laittaa sen kuivumaan.

Levysi on valmis! Voit nyt leikata siitä palan jotta saat tasaiset reunat työhösi.

Levystä tehty kampela laukkukoru

Kala heijastin-malleja

Levy pesuvaiheessa

perjantai 18. lokakuuta 2013

Keltanokka myymässä Valtteri-kirppiksellä

Valtteri kirppis (nyttemmin jo suljettu) oli iso hallissa toimiva kirppis, jossa myyjät saivat varata pöydän netistä vaikka vain yhdeksi päiväksi ja myydä sinä aikana paikan päällä tavaroitaan. Kirppis sijaitsi Vallilassa Helsingissä ja lähdimme yhden kielimatkalta hankkimani ystäväni (ja tulevan kolleegani) kanssa kerran myymään sinne tavaroita. Sain huijattua myös poikaystäväni kuskiksi ja ylimääräiseksi silmäpariksi, joka oli ihan hyvä, sillä hänen kaupanalan kokemus antoi vähän turvan oloa sillä itsehän en osannut mitään myymisestä tai sen semmoisesta. Asiakaspalvelutaitoni eivät myöskään olleet mitkään loistavat.

Halli itsessään oli aika kylmä ja ennen kaikkea suuri. Tiloissa toimi muistaakseni kahvio, mutta se oli niin ylihintainen että kärvistelimme syömättä päivän loppuun asti ja sen jälkeen painelimme mäkkäriin. Ei ollut yllätys että tilojen wc oli aivan karmea. Olimme nimittäin joskus talvella myymässä, ja kun kyseessä oli iso tehdashalli niin wcn istuinosa oli niin kylmä että siihen melkein jäätyi kiinni.
Torin kävijät olivat erittäin kansainvälistä porukkaa enkä koskaan aiemmin ole suomessa joutunut yhtä paljon käyttämään englantia ja viittomista yhden päivän aikana. Kielimyrsky oli kuin ulkomaalaiselta lentokentältä, venäjää, englantia, saksaa ja espanjaa kuului vähän väliä kun ohitsemme kulki erilaisia kansalaisuuksia jutellen toisilleen innokkaasti jostakin.

Kummallakaan meistä ei ollut minkäälaista etukäteistietoa siitä, miten tällaisilla toreilla kannattaa myyjänä menetellä, joten nyt ajattelin jakaa teille vähän omia kokemuksiani siitä, miten tällaiselta torilta voi selvitä voittajana takaisin. Yleisesti oma kokemukseni oli karvas pettymys ja toivoin että olisin tajunnut valmistautua paremmin.

1) Varaa hyvä pöytä, mieluusti alku-keskivaiheelta ja jos tori on sinulle ennestään tuttu (uskon että vastaavanlaisia toreja löytyy muitakin) koita varata pöytäsi kohtalaisen läheltä rihkamamyyjiä, sillä heidän pöytänsä eivät vedä niin paljoa ihmisiä kuin sinun. Ihmiset eivät halua kirppareilta tusinatavaraa, vaan kiinnostuvat herkemmin vanhoista tavaroista.

2) Lähde ajoissa. Me lankesimme huonoon ajan suunnitteluun ja lähdimme ajamaan ensin kaverini luokse (jonka luona en ollut käynyt kertaakaan hänen muuton jälkeen) ja sitten etsimään navigaattorilla aluetta. Kaiken lisäksi parkkipaikka torilla oli tosi hämmentävä, emmekä millään tahtoneet löytää myyjille suunnattuja parkkipaikkoja. Kun lopulta ne löysimme, jouduimme raahaamaan laukkuja hiekan ja lumen sekaisessa moskassa muutaman sata metriä autojen poukkoillessa ympärillämme. Myyjien piti olla torilla vastaanottamassa pöytä tiettyyn kellonaikaan mennessä (en nyt enää muista mikä se oli) ja sen jälkeen pöytää ei olisi enää saanut. Onneksi emme olleet täysin katastrofaalisen myöhässä ja saimme pöydän haltuumme.

3) Älä lähde yksin. Minusta seura oli korvaamattoman arvokasta torilla, sillä pöytää vahdit vain sinä itse ja jos halusit lähteä vessaan niin toinen tavaroita vahtiva silmäpari oli loistava lisä. Tämän lisäksi toinen myyjä voi auttaa myymisessä ja esimerkiksi kielimuurin kohdatessa.

4) Varaudu vähintäänkin englannin kielen käyttöön, etenkin pääkaupunki alueella. Moni asiakas joka meillä kävi ei puhunut ollenkaan suomea, ja jotkut eivät puhuneet englantiakaan. Torilla näkyi paljon venäläisiä ja afrikkalaistaustaisia ihmisiä. Eräs ostaja tarjosi minulle ensin kuutta euroa tuotteesta ja antoi minulle setelin. Kun palautin hänelle vaihtorahoja hän intti että sovimme hinnaksi neljä euroa. Tuossa vaiheessa päivä oli jo aika pitkällä enkä jaksanut jankata "huonosti" englantia taitavan huijarin kanssa vaan luovuin tavarastani vähän halvemmalla.

5) Jos hinnoittelet tuotteet, tee se selvästi ja jätä tinkimisvaraa / älä anna ihmisten tinkiä heti aamulla. Meidän takana olevassa pöydässä oli joitakin myymisen ammattilaisia, ja he hokivat kaikille mahdollisille ostajille etteivät alentaisi hintoja ennen puoltapäivää. Heillä oli myös käsittämättömän korkeat hinnat kirppareille, mutta silti näytti että he saivat myytyä tavaraansa asiakaspalvelutaidoillaan. Me puolestaan lankesimme varmasti jokaiseen huijaamisen oppikirjan ansaan. Kaverini laski laukkunsa hetkeksi pöydälle kun saavuimme paikallemme, ja saman tien joku mies oli jo penkomassa sitä. Lisäksi tavaramme kiinnostivat ensimmäisen tunnin aikana suorastaan naurettavan paljon. Koska tavoitteenamme oli päästä torilta kotiin ilman sinne raahaamiamme tavaroita, annoimme ostajien tinkiä. Tämä oli virhe, sillä moni tavara meni pilkkahintaan ja ensimmäisen tunnin aikana. Tiesimme myös että suuri osa näistä ostajista oli toisista kirppispöydistä ja he vain uudelleen hinnoittelisivat tavaramme ja myisivät ne eteenpäin.
Emme lähteneet torille alunperinkään tekemään hirveää voittoa, joten en usko että meidän tuotteilla nyt niin paljon enemmän tienattaisiin, mutta hyvä heille jos pystyi.

6) Ylihinnoittele tuotteesi. Monet meidän tavaroista jotka olivat ihan hyvä laatuisiakin menivät pilkkahintaan, sillä ihmiset eivät suostuneet ostamaan niitä alkuperäiseen hintaan jota tarjosimme, ja koska tämä hinta oli niin naurettavan alhainen monet kaverini hyvistä laukuista menivät 50 sentin hinnalla. Jäimme kyllä hitusen voitolle reissun jälkeen, mutta mielialamme jäivät alemmas kun tiesimme mitä tavaroillemme kävisi.

7) Varaudu vaihtorahalla ja muovipusseilla. En osannut odottaa että minulta pyydettäisiin muovipusseja kuin jostakin ruokakaupasta, mutta kun torilla niitä ei sitten varmaan myyty (tai ihmiset olivat vain niin pihejä) niin pusseja kyseltiin jatkuvasti. Joku nainen lähes raivostui kun löysinkin hänelle yhden muovipussin kun olin sanonut että minulla ei niitä ole (olisi ollut tyytyväinen pussista) ja hänen ostoksensa ängettiin hiukan liian pieneen pussiin sitten väkisin. Vaihtoraha on sinänsä tarpeellinen asia olla mukana, mutta suosittelen pyytämään ensisijaisesti tasarahaa jotta sinua ei huijata kuten minua.

8) Ota jotakin syötävää ja juotavaa mukaan, varsinkin jos olet yksin myymässä. Torilla joutui seisoskelemaan aikalailla ja energiaa kului. Kahvio ei ollut kovin häävi laadultaan ja hinnat polttivat silmiä. Lähimpään ruokapaikkaan oli turhan pitkä matka joten kuten aiemmin sanoin, kärvistelimme päivän läpi syömättä paikan päällä mitään. Vettä meillä taisi olla mukana joten selvisimme jotenkin pystyssä. Näin jälkikäteen ajatellen oli typerää antaa verensokerien valua alas, sillä loppupäivästä meitä lähinnä ärsytti joka ikinen tinkijä ja olotila oli heikko. Tinkijöillekkin tuli nälkäisenä annettua periksi helpommin kun halusi tavaroista eroon ja tiesi, miten pihejä ihmiset torilla olivat. (Esimerkkinä yksi iso minicrip pussillinen kunnollisia kovia muovileluja (nukkeja, eläimiä, huonekaluja) lähti eurolla ja ostava nainen voivotteli puoliääneen lapselleen että on aika kallis).

9) Joidenkin tuotteiden pussittaminen on ihan hyvä idea. Itse pussitin muutamat korut ja lelut pusseihin, ja koska tiesin että osa leluista tai koruista ei välttämättä yksinään menisi kaupaksi, laitoin pussiin hinnat siten, että koko pussin sai halvemmalla kuin että olisi ostanut kaikki sieltä yksitellen. Näitä pussejahan ihmiset eivät nimittäin muuten tajunneet, vaan avasivat niitä ja valikoivat sieltä parhaat päältä. Älkää ymmärtäkö minua väärin, en myynyt roskaa vaan lähinnä sellaisia koruja, jotka olisi hankala myydä yksitellen. Monet korvakorut joita en koskaan ollut käyttänyt oli pakko laittaa kahden parin satseihin, sillä jos joku ostaa vain toisen korvakorun, pariton jää herkemmin myymättä.

10) Näytä ahkeralta! Jos istut ja murjotat pöytäsi takana, asiakkaat voivat jättää sen katsomatta. On parempi että näytät kiireiseltä ja järjestelet vaatteita tai jotakin tavaroita ja ihmiset kiinnostuvat pöydästä herkemmin. Joskus on kyllä pakko höllätä, sillä päivän seisoskelu ja edestakaisin heiluminen alkavat väkisinkin väsyttää.

Minkälaisia kokemuksia sinulta löytyy paikan päällä myymisestä? Toivottavasti jollakin lukijalla on ainakin parempi kokemus kuin minulta, sillä tori itsessään oli mielenkiintoisen oloinen ja aikamoinen kirpparikävijän paratiisi. Harmi että sitä ei enää ole, sillä olisin varmasti itse halunnut käydä vielä asiakkaanakin.

lauantai 5. lokakuuta 2013

Kirppariniksejä + hygienia!

Tänään päätin koota vähän erilaisia niksejä kirpparille, jotka voivat auttaa sinua myymään paremmin tavaroitasi ja ostajana olemaan huomaavainen. Jaottelin tämän kirjoituksen muutamaan eri osaan, jotta tekin saatte ideastani irti jotakin. Tämä julkaisu on vähän syvällisempi ja vakavampi lähestymiskulma kirpparitoimintaan höystettynä omilla mielipiteilläni.

1) Pöydän ulkonäkö

Siisti vai sottainen pöytä? Siisteys kertoo laadusta, mutta voi antaa toisille kuvan että pöytäsi tavarat ovat kalliita eikä sen vuoksi kukaan ole koskenut siihen. Siisti pöytä voi antaa myös mielikuvan uudesta pöydästä johon kaikki eivät ole viellä käyneet käsiksi ja vieneet parhaita päältä. Pengottu vaatekasa antaa mahdollisille ostajille puolestaan kuvan siitä, että pöydässä joku muu on nähnyt jotakin kiinnostavaa. Lisäksi kun kaikkia vaatteita ei näe kunnolla, utelias kirpparikävijä pysähtyy herkemmin penkomaan pöytääsi. Pöytä kannattaa pitää sopivan täynnä, mutta kaikkia tavaroita ei kannata tunkea kerralla pöytään. Etenkin täyteen ahdettu vaatetanko ajaa kiireisimmät pois. Välillä itse olen jättänyt pöydän väliin koska en vain yksinkertaisesti pysty siirtämään vaatteita tankoa pitkin kun siinä on ihan liikaa vaatteita.

2) Mitä tavaroita tuot?

Mieti, haluatko tosiaan tuoda kaiken mahdollisen mitä sinulta löytyy? Jos pöytäsi on täynnä sellaisia tavaroita, joilla et itse usko olevan mitään käyttöä tai arvoa niin moni jättää pöydän väliin kokonaan. Näin ollen pöydässä olevat hyvät tavarat voivat jäädä ostamatta. Etenkin isoilla, ruuhkaisilla kirpputoreilla pöydän pitää houkutella ulkoasullaan ja tavaroillaan ihmisiä tutkimaan ja ostamaan tavaroita. Itselläni usein on rajallinen aika kirpputoreilla, enkä voi aina penkoa jokaista pöytää läpikotaisesti löytääkseni vain sen yhden aarteen, joten joudun tekemään silmämääräistä ja nopeaa arviointia pöydän sisällöistä.

Jätä hygieniatuotteet pois (alusvaatteet, uimavaatteet, dödöt/shampoot ynnä muut, elintarvikkeet, osittain käytetyt/testeri meikit, rintapumput, hiusharjat..). Tämä pitäisi olla itsestään selvyys, sillä käytetyt hygieniatuotteet levittävät bakteereita ja muita epäpuhtauksia jotka voivat pahimmillaan aiheuttaa ihottumaa, tulehduksia ja niin edelleen. En tiedä miksi ihmiset ostaisivat puoliksi käytettyjä hammastahnoja tai lyttyyn hinkattuja huulipunia. Tällaiset tavarat antavat ainakin minulle heti oletuksen että myyjä ei joko tiedä miksi ei ole hyvä idea ostaa puhkikäytettyjä alusvaatteita torilta, tai hänen muissakin tuotteissaan voi olla jotain hygieniaan liittyviä puutteita. (pesemättömiä vaatteita, lasten leluja joita on imeskelty ja pureskeltu eikä puhdistettu...) Minä en koske tällaisiin tavaroihin kuin korkeintaan vitsillä.

3) Hintalaput ja hälyttimet

Mieti miten laitat hintalappusi ja mihin tuotteisiin laitat hälyttimet. Nahkaisten tuotteiden kanssa saa olla varuillaan, sillä jos laitat hälyttimen väärästä paikasta läpi, nahkaan jää ruma reikä. Toisin kuin neuleissa, nahassa tämä reikä tulee näkymään. Oikea paikka on joku sauma joka on sellaisessa kohtaa, että hälytimen saa kassallakin irti kätevästi. Lisäksi hintalapuista sen verran, että liimattavat lähtevät helposti irti, mutta mieti silti mihin sen laitat. Muutaman kerran olen nähnyt barbien hiuksissa tarrahintalappuja, ja ne ovat ikäviä sillä irroittaessa nukelta voi lähteä hiuksia isompikin tukko. Joistakin vaatteistakin lähtee vähän nukkaa hintalapun kanssa ja sitä irroittaessa saakin olla varuillaan.

Hinnoittele tuotteesi järkevästi. Ostaja menee vain hämilleen ja ärsyyntyy jos huomaa kahden samanlaisen topin olevan täysin eri hintaiset. Lisäksi vaikka vaate olisi kuinka hieno, se on käytetty eikä siitä kannata pyytää uuden vaatteen hintaa. Pöydässä on hyvä olla halvempiakin vaatteita jotta mahdolliset ostajat jaksavat tutkia pöydän loppuun. Jos pöytä koostuu enimmäkseen kalliista vaatteista, itse ainakin jätän penkomisen jossain vaiheessa kesken ja jatkan eteenpäin. Pidä mielessäsi samalla se, millainen on nykypäivän keskiarvo kirppari-nainen (tai mies mikäli myyt miesten vaatteita) ja hinnoittele tuotteet sen mukaisesti, pienet vaatteet eivät mene kovin hyvin kaupaksi (riippuen osittain paikastakin). 

Huom! 

*Liimattava tarrahintalappu on kyllä liian helposti irroitettava ja lähtee helpommin varkaiden mukaan, mutta muut vaihtoehdot eivät ole kovin hyviä nekään. Hakaneulalla on ihan hyvä kiinnittää hintalappu, mutta kun lapun voi silti repäistä irti hakasesta, ei se ole paras ratkaisu. Liimattavat ovat siitä hyviä, sillä niitä käsitellessä kukaan ei voi vahingossa pistää itseään sormeen ja levittää vertansa sormesta.

*Sormen pää on täynnä pieniä verisuonia, ja sen vuoksi pienikin nuppineulan pisto voi aiheuttaa toisilla aika runsaankin verenvuodon. Nuppineulat ja hakaneulat joilla hintalaput ovat kiinni, eivät ole puhtaita vaan täynnä mikrobeita ja jos sormesi tuikkaat tällaiseen siirtyvät mikrobit ja muut epäpuhtaudet sormeesi ja haavan kautta verenkiertoon. Yleensä perusterveillä ihmisillä tällaiset eivät ole mikään suuri ongelma, sillä sormien hyvä suonitus parantaa myös haavan nopeasti. Kuitenkin suosittelen piston tapahduttua pesemään kädet kotona saippualla ja desinfioimaan haavan. Ei ole kiva ajatella että monen kymmenen ihmisen hipelöimien tavaroiden pinnalle kerääntyneet mikrobit voivat olla kohta omassa kehossasi ja aiheuttaa jopa kipeän tulehduksen sormen päähän. Tästä huolimatta, älä panikoi torilla jos satutat sormesi, sillä normaali immuunijärjestelmä pystyy hyvin puolustamaan kehoasi monilta eri asioilta! Tämä on vain hyvä tapa pitää mielessä, minkä takia on hyvä pestä kädet kun käy torilla (kaikki eivät välttämättä pese vaatteita ja monet ihmiset hiplaavat niitä pitkin päivää) sekä nuppineulan pisto on muutenkin epämiellyttävä. Myös myyjän on hyvä tietää tämä, sillä jos joku nuppineulalla tarroitettu tuote jää myymättä, en välttämättä itse säästäisi niitä nuppineuloja, ties mitä niissä voi olla.

* Jos ostelet hygienia tuotteita torilta, mieti onko muutaman euron tai sentin säästäminen sen arvoista, että riskeeraat oman terveytesi omalle kehollesi sopimattomille bakteereille. Ajattele aina pahinta mahdollista kun näet epäilyttävän hygienia tuotteen (= missä kaikkialla se on voinut käydä? kuinka monta tarttuvaa sairautta myyjällä voi olla? mitä varten tuote on ollut edellisellä omistajalla käytössä?) ja huomaat kyllä onko sitä kannattavaa ostaa.

*Meikit ja kosmetiikka. Meikitkin menevät vanhaksi kuten ruoka ja lääkkeet. Ajan mittaan meikkien pinnalla tai kotelon sisällä alkaa kasvaa mikrobeita jotka voivat aiheuttaa iholla ikäviä reaktioita ja jopa silmätulehduksen. Vanhat meikit ovat jo itsessään paha asia, mutta mietihän jos olet ostamassa käytettyjä meikkejä, miten paljon enemmän meikeissä on tulehdusta ja montaa muuta ikävää tautia aiheuttavia mikrobeja. Meikkien pitäisi olla aina henkilökohtaisia, eikä niitä mielestäni koskaan saisi myydä eteenpäin. Ylen artikkeli säilytyksestä


Toimi näin:

-Pese aina ostamasi vaatteet vaikka tietäisit myyjän pesseen ne ennen kun hän laittoi ne myynttiin, sillä monet ihmiset ovat silti ehtineet koskemaan tuotteisiin ja mahdollisesti yskineet ja vahingossa siten levittäneet taudin aiheuttajia.
-Pese reissun jälkeen kädet ja desinfioi mikäli mahdollista. Torilla ollessasi voit vaikka pitää hanskoja.
-Pese etenkin lasten lelut ja vaatteet huolella. Pienet lapset imeskelevät ja kuolaavat herkästi vaatteille ja näistä syistä päiväkodeissakin taudit leviävät nopeasti lapselta toiselle vaikka he eivät olisi fyysisesti kosketuksissa toistensa kanssa.
-Kun tuot myymättä jääneet tavarat takaisin, pese ne. Jos aiot hävittää myymättä jääneet tavarat, mieti ensin vaatekeräystä (uff) tai H&M:n vaatekeräys-hanke jossain kauempana voi olla joku joka arvostaisi vaatteitasi.

Nämä perustuvat minun mielipiteisiin ja kokemuksiini ja nyt haastan teitä lukijoita jakamaan omia mielipiteitänne ja kokemuksianne. Mitkä ovat teidän periaatteitanne kirpparilla? Mitä kaikkea olisitte valmiita ostamaan jos hinta on sopiva? Te muut pikashoppailijat, millä perusteella valitsette pengottavat pöydät?

lauantai 28. syyskuuta 2013

Kirpputorin syyhyssä, Hämeentien kirppis (Hämeenlinna)

Lyhyesti:

Hämeentien kirppis Hämeenlinnassa oli mukava kokemus minulle. Kirppis on mukavan lähellä myös Hämeenlinnan juna-asemaa, mutta itse kirppis oli vähän piilossa rakennuksen taaemmassa osassa. Alkuun laittamassa linkissäni toria kuvataan osuvasti "Aidoksi vanhan tavaran kirpputoriksi". Tori oli miellyttävän oloinen tiloiltansa, vaikka ulkopuolelta rakennus vaikuttikin aika rähjäiselle. Omasta mielestäni parhaat tavarat löytyvätkin rähjäisemmistä ja vähemmän suosituista paikoista, sillä tällaisilla toreilla ei tarvitse käydä älyttömän tiuhaan löytääkseen jotakin.

Mitä löytyy?

Torilta löytyi mukavasti vähän kaikenlaista tavaraa, toisen tilan seinällä oli paljon koriste-esineitä, lamppuja ja muuta pientä sälää joista vain osa oli turhaa krääsää. Lisäksi torilla oli runsaasti erikokoisia ja tyylisiä vaatteita mikä oli mukava yllätys. Ostin torilta lopulta vain yhden mekon, mutta se on ollut ahkerassa käytössä tähänkin päivään asti. Torilla on myös huonekalujakin, mutta tilojen puitteissa niitä ei ihan hirveästi sinne mahdu.

Lisäksi hintataso tuntui olevan vähän alempana kuin toisella Hämeenlinnassa olevalla Herman's secondhand kirpparilla. Luultavasti tämä johtui kirpparin pienemmästä suosiosta, sillä kävin täällä samana päivänä noin puoli tuntia myöhemmin kuin hermannilla, eikä ruuhkaa ollut nimeksikään. En ole täysin varma mistä tämä johtuu, sillä kirppari itsessään oli mielestäni mukava. Lisäksi oli ihanaa, että kirpparin toisella sivulla (kirpparilla ei ole omia nettisivuja) sanotaan että "Myyntiin ei saa tuoda uutta tavaraa, ainoastaan käytettyä kodin irtaimistoa". Tämä ei siis tarkoita etteikö torille saisi tuoda muutakin kuin huonekaluja, mutta se kieltää suoraan rihkamamyyjien pöytävaltaukset kirpparilla.


Kannattaako mennä?

Jos olet ahkeraammin lukenut minun arviointejani ja mielipiteitäni kirpputoreista, et varmaankaan ylläty mielipiteestäni. Pidän Hämeentien kirpparin tyylisistä, vanhanaikaisista kirppareista joilla ei vilise satoja ihmisiä kärryjen kanssa ostamassa muksuilleen viimevuoden äitiyspakkauksen vaatteita. Tykkään sellaisista toreista, joilla saa kohtalaisen rauhassa näpertää ja penkoa tavaroita halutessaan. Lisäksi rakennus itsessään tuo vanhan kirppiksen tuntua tähänkin toriin. Ennenkaikkea torilla pidin siitä, että suurin osa myytävistä tuotteista oli oikeasti ihan laadukkaita ja varmasti uudelleen käytettävissä. On kuitenkin totta, että monet vaatteet menevät aikanaan pois muodista ja monet eivät sovi valtavirran makuun, mutta vanhan tavaran ystäville tämä tosiaan on hyvä paikka käydä. Tori ei kuitenkaan ole kaukana juna-asemalta ja pienen ihmettelyn jälkeen ovellekkin löytää aika nopeaan. Alue jolla tori on, oli sinänsään aika luotaantyöntävä. En nähnyt minkäänlaista opasteviittaa ja parkkipaikka johon automme jätimme, oli kurainen maapläntti parin sadan metrin päässä rakennuksesta.

Jos et kaipaa hulinaa ja moderneja tuotteita, kannattaa ihmeessä kurkata. Lisäksi tämä tori on hyvä tapa tutustua kirpparikulttuurin sellaisena, mitä se oli vielä kymmenisen vuotta sitten. Rakenuksen sisätilat ovat vähän sokkeloiset, muutaman huoneen kokonaisuus, mutta tilat olivat silti erittäin kävely-ystävälliset.
Bengalin Tiikeri-mittari: 1,5€

+
Rauhallinen, ei liikaa väkeä
Vanhanaikainen, ei uusinta uutta
Ei rihkamanmyyjiä
Tunnelma, pystyi kulkemaan rauhassa ja penkomaan ilman häirintää
Lähellä juna-asemaa
Autollakin helppo löytää parkkipaikka
Tavaroiden laatu miellytti minua
Vaatteita oli aika moneenkin makuun

-
Rakennukseen itseensä oli vähän vaikea löytää sisälle. (ulko-ovi on aika kaukana tiestä)
Osittain sokkeloinen
Rakennuksen ulkoasu voi olla joistakin luotaan työntävä
Valitsemamme parkkialue osoittautui turhan vetiseksi syysaikaan
Yleisestikkin tieviittojen vähyys

perjantai 27. syyskuuta 2013

Välipäivitys

Hei! Pahoittelut hiljaiselostani, siihen on tulossa muutos lähiaikoina. Opiskeluihin palaa välillä aikaa ja hermoja joten nyt kun sain lopultakin erään ison tehtävän tehtyä voin taas palata blogini pariin (olkootkin että yksi tentti on jo "nurkan takana").
Tällaista tylsää tänään, mutta ei huolta lohdutukseksi saatte kuvan eräästä tuntemastani röhnöttäjästä, Murosta.



lauantai 14. syyskuuta 2013

Kirpputorin Syyhyssä, Löytöpankki (Hyvinkää)

Lyhyesti:

Löytöpankki on Hyvinkään keskustassa sijaitseva pienehkö kirpputori. Tori on mukavasti lähellä juna-asemaa ja Willa-kauppakeskustaa ja sen vuoksi kirpputorilla ei paljoa tyhjiä pöytiä näe. Kuitenkin tilojen sokkeluus voi aluksi viedä aikaa totutella ja jos silmäsi eivät ole tarkat, voi muutama pöytä jäädä jopa väliin. Torilla myydään enimmäkseen vaatteita, kirjoja, joitakin lasten leluja/lautapelejä ja koriste-esineitä.

*EDIT 18.3.14 Löytöpankki toimii nykyään Niinistönkadulla Hyvinkäällä, lähellä Saulin Torin entisiä tiloja. Tilat ovat huomattavasti suuremmat ja pikkuruisen torin tunnelma on hävinnyt. Tavaralaatu on suunnilleen samaa kuin ennenkin, hiukan löytyi remonttireiskan roskaakin. Tilojen koon muutoksesta huolimatta, tilat oli varsin hyvin täytetty tavaralla ja huonekaluja ja kahviokin löytyi

Mitä löytyy?

Kuten aloitin jo edellisessä kappaleessa, Löytöpankista löytyy lähinnä vaatteita ja lasten (etenkin n. 3-7-vuotiaan) leluja ja tarvikkeita. Vaatteiden puolelta tori oli ihan mukava yllätys, sillä vaikka tori sijaitsee hyvällä paikalla, muutamasta pöydästä löytyi vaivatta hyviä ja halpoja vaatteita. Tällä torilla en itse käy kovin useasti ja niinä kertoina kun olen käynyt, olen huomannut muutamien pöytien vaatteiden pyörivän torilla pitkiäkin aikoja. Suosikkilöytöni torilta on juhlava musta-kultainen olkaimeton mekko, jonka haaveilen ostavani kun sen hinta putoaa, (olkaimettomat mekot eivät tahdo pysyä päällä joten se vaatisi minulta korjailua), mutta valitettavasti niin ei ole käynyt. Vaatteet ovat olleet valitettavasti muuten aika huonolaatuisia tai kovin pieniä, joten minun kaltainen hujoppi on joutunut jättämään ne väliin.
Alakerran tilat minulta on jäänyt vielä tutkimatta (hyi minua) sillä en henkilökohtaisesti ole huonekaluista kiinnostunut. Aion kuitenkin jossakin vaiheessa tarkistaa nämäkin tilat ja tavarat. Katutasolla olevat pöytätilat ja käytävät ovat todella ahtaat, joten kaikki isoimmatkin tavarat ovat suunnilleen keskivertoon henkilöautoon mahtuvia. Mukava plussa torilla ovat myös lautapelit, joita olen muutamaan otteeseen nähnyt. Kaikki eivät tosin ole hyvässä kunnossa, mutta nostalgia-arvoa silti löytyy.

Kannattaako mennä?

Mikäli tykkäät etsiä halpoja vaatteita tai tarvitset lapsellesi jotakin vähän halvempaa kuin uusinta uutta, niin kannattaa. Torilla voi mukavasti poiketa vaikka junareissulla Willaan, sillä se on kävelymatkan varrella ja pienien tilojen vuoksi siellä ei mene kovin kauaa aikaa. Tori on vielä säästynyt rihkamamyyjiltä ja etenkin lautapelit mitä olen löytänyt ovat lähellä 90-luvun puoliväliä ja muistuttavat minua minun lapsuudestani. Torilta löytyy myös vanhempia barbeja (niitä ihanilla nihkeillä taipumattomilla jaloilla ja nivelettömillä käsillä siunattuja 90-00 luvun barbeja) ja muita mukavan oloisia leluja, joita vielä kehtaisi ostaakkin jos olisi lapsi kenelle ostaa.
Kuten kaikilla shoppailureissuihin yhdistetyillä kirppareilla, myös tällä torilla käydessä vaarana on ehdoton shoppailumorkkis. Tällä tarkoitan sitä, että kun katselee ensin halvempia tavaroita ja sitten menee Willaan katselemaan vastaavanlaisia tahalleen kulutettuja vaatteita, niin niiden hinnat suorastaan kuvottavat. Lääkkeenä tähän on joko reissujen erillään pitäminen, tai kirpparilla käyminen lopuksi. Minua ei shoppailumorkkis vaivaa tämän torin kanssa, sillä aika harvoin löydän sieltä mitään ostettavaa.
Lisäksi minun on mainittava tiloista jotakin, ne ovat turhan ahtaat. Tilat koostuvat yhdestä isommasta, pöytiä täyteen tupatusta tilasta ja muutamasta erillisestä tilasta (en tiedä mitä ne ovat, mutta vaikuttavat pommisuojan kaltaisilta tiloilta). Nämä erilliset tilat ovat pieniä ja niihin kulku on epämiellyttävän ison kynnyksen ja matalan oven takana. Itse olen normaalipainoinen, mutta vähän tavallista pidempi joten mahdun kumartelulla kulkemaan torilla. Kannan usein mukanani laukkua olallani, ja se aiheuttaa minulle usein närää. Käytävillä ei juuri mahdu ohittamaan toista, ellei ole tosi laiha, joten kolaroin laukullani joko jotakin tavaroita, tai ohi kulkevia ihmisiä. Vielä en ole yhtään purnukkaa onnistunut rikkomaan ja se jos mikä on ihme.
Ahtaudesta huolimatta paikka on mielestäni mukavalla tavalla perinteinen kirpputori sen tuomien nostalgisten esineiden vuoksi.

Bengalin Tiikeri- mittari 1€


Sijainti
Rihkamamyyjien puute
Myös laadukkaita lapsille sopivia leluja ja muita tavaroita
Yllättävän iso (kokonaisuudessaan)
Ei kovin ruuhkainen
Vaatteita on moneen makuun
Myös huonekaluja

-
Sekava, vaikea kulkuinen (kynnyksiä)
Ahtaat tilat
Vaatteet ovat usein aika pieniä
Paljon myös ruosteen ja pölyn puhkisyömiä tavaroita etenkin takaosassa kirpparia

maanantai 9. syyskuuta 2013

Päivitys

Nyt myös anonyymi kommentointi on mahdollista! Tämä pysyy voimassa jatkossa, paitsi jos joku/jotkut innostuvat trollailemaan liiaksi. Kirjoitusaiheita ja Syynäyskohde ehdotuksia otetaan edelleen vastaan :D

Omia vinkkejäni nettiostoksiin (amazon ja ebay)

Kirpparikävijänä arvostan kierrättämistä ja halpojen hintojen jahtaamista. Näin ollen ostan joskus internetistä tavaraa ja ajattelin antaa omia henkilökohtaisia neuvojani ja aatteitani verkko-osteluun.



1) Käytä luotettavia sivustoja ja myyjiä

Amazon ja ebay ovat perinteisimpiä ja tunnetuimpia kansainvälisiä ostosivuja. Ne ovat toiminta periaatteellaan samankaltaisia kuin suomen huuto.net, mutta mittakaava on isompi. Näillä sivuilla ostellessasi huomioi seuraavat seikat:

* Myyjän luotettavuus ei riipu pelkästään hyvistä arvioista. Lue myös mahdolliset huonot arviot ja tarkkaile sitä, minkälaiset ihmiset ovat arvostelleet myyjän toimintaa hyväksi. Jotkut voivat arvioida kaupan hyväksi, mutta tekstissä voi silti lukea esimerkiksi "tuote oli huonolaatuinnen, palautin ja sain rahat takaisin". Aasiasta ja etenkin Kiinasta tilatessa kannattaa olla erittäin tarkka.

* Myyjän laittama kuva ei aina vastaa todellisuutta. Usein moni myyjä kierrättää samaa myyntikuvaa uudestaan ja uudestaan. Tästä huolimatta tuote voi olla myös hyvä, mutta suhtaudu tähän varauksella.

* Liian halpa hinta usein kertoo suoraan tuotteen olevan piraattituote tai muuten vaan heikkolaatuinen, etenkin jos myyjällä on paljon samaa tuotetta myynnissä.

* Yksityisiltä ihmisiltä tilatessa (tarkoitan sellaisia joilla ei ole myyntiliikettä, vaan he myyvät esim. pieneksi jääneitä vaatteitaan pois) kannattaa olla tarkkana maksamisen kanssa ja ottaa kuitti talteen.

2) Postikulut

Huomioi mistä maasta tilaat. Amazonille ja ebaylle on olemassa myös brittiläiset sivut, joidenka valikoimat ovat vähän pienemmät, mutta säästät postikuluissa. Mitä kauempaa tilaat, sen kauemmin tavaran saapumisessa kestää ja sen kalliimmaksi kulut tulevat. Lisäksi euroopan ulkopuolelta tilatessasi muista, että tuotteesi voi jäädä vielä tulliin tarkastettavaksi. Tämä voi tarkoittaa erillistä lisämaksua postikulujesi päälle, mikäli tilaamasi tuotteesi jää tullin tarkastettavaksi. Älä mene "ilmainen kuljetus"-viestin halpaan, sillä kyseinen pätee yleensä vain myyjän omassa maassa ja kansainvälinen tilaus maksaa. Kaikkia paketteja ei pysty seuraamaan postissa (yleisin syy on paketin pieni koko) eikä siitä pidä hermostua. Voit säästää postikuluissa mikäli tilaat samalta myyjältä useamman tuotteen.

*Lisäys 23.10.2013*
Jotkut myyjät ovat ovelia, ja laittavat tuotteen hinnaksi vaikka 10 senttiä, mutta postikulujen kohdalla lukeekin vaikka 50€. Tarkista aina paljon postikulut ovat jos niistä on etukäteen ilmoitettu! Tätä käytetään varmasti vain sen takia, kun ostaja voi rajata enimmäis hinnan jonka haluaa maksaa etsiessään tiettyä tuotetta. Näin ollen joukossa voi olla myös näitä "halpoja" tavaroita. Tällaisessa tilanteessa kannattaa valita Sort (lajittelu) kohdasta Best match (paras vastaavuus) vaihtoehdon sijaan Price + shipping, lowest first (hinta + postikulut, halvin ensin)

3) Maksaminen

Yleisin maksutapa jota myyjät suosivat edellä mainituilla sivuilla on paypal, joka on ihan kätevä palvelu (vaikka veloittaakin palvelumaksun) sillä siten sinun ei tarvitse aina nyhertää pankkitunnuksiesi kanssa. Moni haluaa että maksat tuotteen ennen kuin he lähettävät sen sinulle, ja se on ihan ymmärrettävää. Jos uskot voivasi luottaa myyjään, sinulla ei ole hätää. Mikäli joudut palauttamaan tuotteen niin ota yhteyttä myyjään ja neuvottele asiasta. Myyjät usein ovat tässä yhteydessä mukavia ja suostuvaisia, sillä he eivät halua negatiivista palautetta sivulleen ja haluavat jatkossakin pitää asiakkaansa.

Mitä minä suosin?

Itse suosin englantilaisia myyjiä eniten. Englannista tilatessa tilaukseni tulevat nopeasti ja tähän mennessä ovat olleet moitteettomassa kunnossa. Ainut haitta on punnan korkea kurssi. Jos paketti on rytätty, se on lähinnä Suomen pään postinkantajan oma virhe. Lisäksi on etu että myyjä osaa varmasti englantia ja vaikka myyjä yrittäisikin huijata, hän ei ainakaan voi vetää "en ymmarra"-korttia hihastaan. Tilaan välillä myös amerikkalaisilta myyjiltä, mutta en kovin mielelläni juurikin postikulujen ja tullin takia. Lisäksi usa on iso maa, ja sielläkin on valitettavan paljon piraattitavaroiden myyjiä sekä sellaisia, jotka toimittavat tavarat kuitenkin Kiinassa olevasta tehtaastaan. Minulla ei ole mitään kiinalaisia tai Kiinaa vastaan itsessään, mutta valitettavasti Kiina on tunnettu siitä, että tuotteiden tuontantokustannukset ovat matalat ja usein sen vuoksi heikkolaatuisia kun yritetään säästää kaikessa.

Miten valitsen myyjän?

Valitsen myyjän jolta tilaan useimmiten edellä mainittujen sivujen englantilaisilta sivuilta. Kun löydän jotakin mieluista, tutkin myyjän sivut huolella (mitä kaikkea hän myy ja on myynyt? miten kauan hän on ollut sivuilla? miten edelliset asiakkaat kuvailevat tuotteita ja saamaansa palvelua? kertooko myyjä itsestään jotakin? onko hänen myyntiosoitteensa oikea?). Pienikin rahallinen tappio on aina inhottavaa ja tukee huijarien toimintaa. Jos ikinä joutuu huijatuksi, kannattaa välittää palautetta suoraan myyjälle ja koko sivuston ylläpitoon jotta huijari saadaan pois listoilta. Lisäksi uudelleen tilatessani tarkkailen tietenkin niitä myyjiä, joilta olen jo saanut hyviä tuotteita ja hyvää palvelua.

Eli:
Varo liian hyviä tuotteita (esim. alle 1$ ja 20 tuotetta varastossa)

Ole tarkka tilatessasi aasian maista
Lue arvostelut myyjästä, etenkin ne negatiiviset
Muista postikulut ja mahdolliset tullikulut kauempaa tilatessa
Jos epäilyttää, älä tilaa. Pienikin voitto huijarille on iso mielipaha toiselle.
Ilmianna huijari
Tilaa hyväksi huomioidulta myyjältä useampi tavara kerrallaan postikulujen säästämiseksi.

Shoppailun iloa!

keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Kirpputorin Syyhyssä, Willan Kirppis

Lyhyesti:

Willan Kirppis on Hyvinkään keskustan tuntumassa, pienen kävelymatkan päässä Kankkurinkatu 8:ssa juna-asemalta. Kirppis toimii samoissa tiloissa Säästö-karien kanssa ja itse kirpputoripöydät ovat tilojen takaosassa. Säästö-karien ja kirpparin naapurissa on myös Fit24-kuntosali joka ei vielä googlen kartoissa näy. Tämä kirppis on kohtalaisen suosittu Hyvinkäällä, sillä se on yksi isoimmista kirppareista Hyvinkään keskustassa ja sijaitsee lyhyen kävelymatkan päässä Willasta.

Tämä kirpputori on kuulunut aina vakiokirppareihini joilla käyn varsin useasti, lisäksi olen pitkäaikainen kävijä tällä torilla. Kun asuin vielä kotona, vanhemmillani oli tapana käydä lähes joka toinen lauantai Hyvinkäällä ostoksilla niin kauan kuin muistan (eli noin siitä asti kun olin 5-vuotias) ja Anttilan lisäksi tämä kirppis oli aina sellainen jolla kävimme. Kirpparilla oli ennen erikseen karkkikauppa josta sai erilaisia karkkeja kuin ruokakaupoista tai videovuokraamoista, joten tietenkin olin lapsena aivan hurmioissani karkeista. Lisäksi ennen kirpputori vei yksinään koko salin ja sittemmin Säästö-karit ovat haukanneet ison osan kiinteistöä. Se on sääli, mutta ymmärrän kyllä sen sillä kirpputorin pitäminen ei ole kovin kannattavaa puuhaa. Kirpputorilla myyminen on myös epäkannattavaa, sillä maksettuasi pöydän hinnan hyvin harvoin pääset voitolle rahassa, ellet maksa pöytää osiin muiden tuttujesi kanssa.

*EDIT 18.3.14* Kirpputorille varatut tilat ovat hitusen laajentuneet!
Mitä löytyy?

Willan Kirppikseltä löytyy lähinnä vaatteita ja joitakin lasten leluja. Muutaman kerran täältä olen myös bongannut keräilyarvon omaavia leluja, kuten my little ponyja, vanhoja nukkeja ja nykyaikaisempia lasten suosikkeja; littlest pet shop:eja (tosin kovaan hintaan). Hyvinkäältä yleisestikkin tuntuu löytyvän hitusen helpommin my little ponyja kuin Riihimäeltä (lukuun ottamatta Femmatorilla ollutta kolmen pöydän sarjaa jotka olivat kaikki täynnä entisen keräilijän g3 poneja ja muuta) ja useasti jos löydän aitoja my little ponyja, Riihimäellä olevat ovat useammin G2:sia tai uudempia, kun taas Hyvinkäällä ne ovat G2:sia tai vanhempia.

Vaatteista sen verran että tälläkin torilla liikkuu muutama tusinamyyjä (kenkämyyjä hintaluokkaa 46,60€ ja aasiakrääsää) mutta ne eivät vie kohtuuttomasti tilaa. Vaatteita on usein laidasta laitaan, muutamat kasat vaatteita olen ostanut tältä torilta. Torilta löytää vähän moderneja viime vuosien vaatteita. Nämäkin ovat usein pieniä vaatteita, joten jos mittasi ovat xs-s luokkaa, sinulle varmasti löytyy jotakin, isompi kokoiset joutuvat penkomaan enemmän. Kirpparilla pyörii myös lasten vaatteita sekä muutamia kutomuksia aina silloin tällöin. Tämän kaiken lisäksi löytyy tietenkin Säästö-karien omat tuotteet.

Kannattaako mennä?

Hyvinkään keskustassa pyöriville tämä on hyvä pysäkki. Mikäli aiot shoppailla Willassa, kannattaa muistaa se että torin hinnat voivat aiheuttaa morkkiksen aiemmin ostetuille kalliille vaatteille/kynnyksen ostaa mitään 10 euroa kalliimmalla vaatekaupasta. Itse ainakin herkästi rupean nirsoilemaan ja koen pahaa mieltä ostaessani hyvän vaatteen samalla hinnalla kuin kirpputorilta saisi kourallisen vaatteita.
Kirppis on kohtalaisen suuri, mutta en pidä joistakin tämän torin järjestelyistä. Ensinnäkin metalliset reikäiset portaat ovat talvella vähän turhan haastavat, ja etenkin korkokenkäläisen pahin painajainen. Toiseksi, muutama pöytä on sijoiteltu vähän tyhmästi: Yksi pöytä on osittain ison pylvään takana, eikä sitä pysty tonkimaan kunnolla (tosin tämä pöytä kuuluu tusinamyyjälle joten eipä paljoa haittaa..) ja käytävät ovat niin leveät että tiivistämisellä torille saataisiin vielä yksi rivi lisää pöytiä.
Vaatteita kannattaa mennä katsomaan, sillä aina välillä muutama helmi löytyy joukosta. Lisäksi vaikka Säästö-kareilla on joidenkin silmissä aika huono maine tavaroiden laadun vuoksi, sieltä löytyy myös hyödyllisiä ja kestäviä tavaroita, kuten meillä kovassa suosiossa oleva ihana ja lämmin viltti. Kirpparin sijainti on hyvä, ja se on myös kokemattomille kirpparikävijöille mukava aloituspaikka, sillä tilojen laajuus vähentää ahdistusta ja ilma on hengitettävämpää kuin joillakin toreilla.

Vaatteiden laatu on varsin keskinkertaista, joissakin pöydissä on hyväkuntoisia vaatteita ja joissakin ei. Mitään maata mullistavaa en ole tältä torilta löytänyt, johtuen osittain torin hyvästä sijainnista ja suosiosta. Jos olet lähistöllä, suosittelen käymään.

Bengalin Tiikeri- mittari 2,6€-0,5€

+
Sijainti
Vaatteita paljon
Säästö-Kareiltakin voi löytyä ostettavaa
Tilava, laajat käytävät kirpparin puolella
Rihkamamyyjät eivät ole valloittaneet täysin tätä toria
Välillä hyviä löytöjä (tavallista useammin)
Paljon parkkipaikkoja

-
Tilojen hyödyntäminen ei parhaimmillaan
Säästö-karit vievät paljon tilaa
Sijainti luo shoppailumorkkiksen hintaerojen vuoksi
Ritiläportaat
Kenkätusinamyyjä vie turhan paljon tilaa

perjantai 30. elokuuta 2013

Kirpputorin Syyhyssä, Riihimäen Iso Kirpputori

Lyhyesti:

Riihimäen Iso Kirpputori on kirpputori joka sijaitsee kauempana keskustasta. Petsamonkadulle matkaa juna-asemalta kertyy noin 2½ km. Tämä kirpputori sijaitsee Juppalassa ja nimestään huolimatta kyseessä ei ole sama kirpputori joka sijaitsi paikallisen Sotkan naapuristossa. (Tuo tori on lopettanut toimintansa.)

Minulle Iso Kirpputori edustaa sitä vanhempaa kirpputorien sukupolvea, jossa tavarat myydään halvalla, paikanpäällä tuoksuu/haisee pöly ja vanhat huonekalut. Uudet kirpputorit ovat nykyään paljon siistimpiä ja painottuvat enemmän vaatteisiin kuin muihin tavaroihin. Tällä kirpputorilla on kokonainen seinällinen omistettu erilaisille kulhoille ja koriste-esineille, jotka eivät siis ole mitä tahansa halpaa muovia. Kaiken lisäksi kirpparin sijainnista johtuen rihkaman myyjät eivät ole valloittaneet tätä tilaa itsellensä. On muutenkin ihailtavaa että tämä kirpputori pysyy pystyssä itsekseen, eikä ole antanut osaa tiloistansa halvoille kertakäyttöisille ja massatuotetuille tavarakasoille. Toisaalta torilla pitää maksaa käteisellä ja se voi herättää toisissa epäilystä.

Mitä löytyy?

Isolta Kirpputorilta löytyy oikeastikkin vanhaa tavaraa, enkä tarkoita nyt vain 2000 luvun vaatteita (toisin kuin jotkut myyjät..). Torilla on paljon iittalan (arabiaa) tasoisia esineitä myynnissä sekä monia minullekkin nostalgisia tavaroita, sekä välillä jotakin aivan uskomattoman omituista. Esimerkkinä vanha pacman arcade-pelikone, vanha parturikampaamon asiakkaan tuoli ja antiikkisella tyylillä muotoiltuja huonekaluja. Lisäksi torilta löytyy myös lasiesineitä.

Vaatteet täällä ovat niukemmassa, eivätkä täytä minun toiveitani. Tältä torilta en muutenkaan juurikaan löydä itselleni mitään ostettavaa, mitä nyt joskus olen my little ponyn ja pokemon tavaran löytänyt (tykkään keräillä kaikkea itselleni nostalgista ja lapsuuteeni liittyvää.). Huonekalut ovat mielestäni usein ihania ja kauniita. Useat vaativat kyllä korjausta ja ovat liian suuria kotiini.

Kannattaako mennä?

Jos et kaipaa muotivaatteita tai modernia uusinta uutta, suosittelen käymään. Uskoisin että monelle keräilijälle tältä torilta voi löytyä jotakin mukavaa, olkootkin että tältä torilta löytyy myös niitä surullisen kuuluisia hygieniatuotteita. Siitä huolimatta, hyvääkin tavaraa löytyy. Ne tuttavat, ystävät ja sukulaiset joidenka kanssa olen täällä käynyt, eivät ole pitäneet paikasta, mutta he eivät ole samanlaisia kirppari-intoilijoita kuin minä.

Tähän osaan kirpparikulttuuria kannattaisi silti osallistua, vaikka kuvailemani huonekalut ja astiastot eivät sinua kiinnostaisikaan. Kun minä olin pieni, kävimme useasti vanhempieni kanssa Torikadun kirpputorilla (nykyään tiloissa on Würthin liike) ja siellä jos missä oli ihana tunnelma. Mielestäni Isolla Kirpputorilla on samanlaista tunnelmaa, vaikka siellä onkin paljon vähemmän ihmisiä kuin Torikadun kirpputorilla koskaan. Jo rihkamamyyjien vähäisyys, tavaran laatu ja monipuolisuus tekevä Isosta Kirpputorista mielestäni oikean, perinteisen kirpputorin tyyppisen kirpparin. Valitettavasti kirpputorikulttuuri on muuttumassa yhä enemmän vaatepainotteisemmaksi, kun nykykulttuurissa ostetaan paljon kertakäyttötavaroita ja sellaisia, joilla ei välttämättä ole mitään jälleenmyynti- tai keräilyllistä arvoa. Toisaalta tämä vie myös huonojakin tuotteita (toivottavasti vielä lisääkin) pois kirpputoreilta kaatopaikoille tai kierrätyskeskukseen.

Bengalin Tiikeri-mittari (tällä kertaa edustajana Australian Valliriutta): 2€

+
Perinteisemmän kirpputorin henkeä
Monipuolinen
Keräilyarvon omaavaa tavaraa
Rihkamamyyjien vähäisyys
Usein löytyy ihanalla tavalla erikoisia tavaroita
Isot tilat
Hiljainen

-
Etäisyys keskustasta
Myös roskaa (lähinnä hygieniatuotteita)
Vaatteiden taso usein matala
Toria on hankalahko löytää ilman navigaattoria, muutama pieni kyltti tienvarrella
Ostokset on maksettava käteisellä
Tilat ovat väljät, tavaraa mahtuisi enemmänkin

maanantai 19. elokuuta 2013

Kirpputorin Syyhyssä, Tingi & Tongi

Lyhyesti:

Tingi & Tongi on varmasti sellainen kirpputori josta et ehkä ole vielä kuullut. Jaa miksikö, kysyt. No tämä kyseinen tori on avannut ovensa vasta elokuussa 17 päivä eli kun tämä blogaus ilmestyy, kaksi päivää sitten.
Kävin kirpparilla avajaispäivänä varhaiseen aikaan joten se voi vaikuttaa hieman arviooni.
Tingi ja Tongi sijaitsee aivan hyvinkään keskustan tuntumassa, noin 1km päässä juna-asemalta. Kirpparin naapurissa on myös pienempi kirpputori jossa en ole vielä itse käynyt.

Mitä löytyy?

Koska kirpputori on vielä varsin nuori, tähän osioon en voi tarkasti laittaa mitä sieltä tulee löytymään jatkossakin. Kirpparipöydillä on kuitenkin vaaterekit ja alakerta on omistettu huonekaluille joten niitä tulee varmasti jatkossakin löytymään. Kenkiä oli myös mukavasti tarjolla. Avajaispäivänä hulinaa riitti, ja pöydissä oli lähinnä nuorille lapsille, vauvoille ja nuorille aikuisille sopivia vaatteita. Miellyttävä yllätys oli, että löysin itselleni sopivia järkevä hintaisia tuotteita, mutta se on varsin yleistä avajaispäivinä. Lisäksi tarjolla oli vähän tusina tavaraa (ei suoranaista krääsää vaan lähinnä säästökari tavaraa kuten fairy-tiskiainetta jne.)

Kannattaako käydä?

Kyllä, kun kirppari pääsee kunnolla käyntiin uskon että se on varsin toimiva ja hyvä kirpputori sijaintinsa vuoksi. Vaikka vieressä onkin toinen kirppari, uskon että tämä menestyy paremmin kuin viereinen kirppari, sillä se on varsin pieni ja ikkuna on nätisti sanottuna "mielenkiintoa herättämätön".

Tingi & Tongi mainosti itseään facebookissa mahtavilla 700 neliön tiloillaan, mutta paikan päällä petyin siitä miten tiloja oli hyödynnetty. Kuten aiemmin kirjoitin, alakerta oli omistettu huonekaluille, ja ylimmässä kerroksessa kirpparipöytiä oli tosi vähän tilaan nähden. Toivottavasti tämä vielä korjaantuu ja pöytiä saadaan lisää, muuten valitettavasti voin nähdä tämän kirpparin jäävän pieneksi ja vähemmän suosituksi kuten esimerkiksi Hakakirppis.

Kirpparilla oli ihan mukavasti vaatteita moneen makuun ja jos sama tyyli jatkuu, tulen käymään täällä uudelleen. Liikun paljon Hyvinkäällä autolla, joten tämä tulee olemaan mukava lisä kirpparikierrokseeni. Jos puolestaan kulkee jalan, tämä kirppari on vähän erillään muista kirpputoreista joilla käyn, mutta ei se siltikään ole liian kaukana.

Kritiikkiä antaisin vielä tilojen hyödyntämisen lisäksi kassatoiminnasta. Tingi & Tongi on vasta avannut ovensa, ja tuotteiden hintalaput eivät olleet yhtenäiset ja toisissa tavaroissa oli viivakoodit ja toisissa ei. Tämä tarkoitti sitä että jotkut ostokset oli helppo lukea viivakoodista kassalla, kun taas toiset piti naputella yksitellen pöydän ja hinnan mukaan. Toinen myyjistä oli hitaampi ja varmasti siten myös kokemattomampi kassakoneen käyttäjä ja valitettavasti jonottamiseen meni tarpeettoman kauan. Tämän koodien ylösnaputtelun ei luulisi olevan iso ongelma, mutta jos käy niin kuin minulle, edessä olevalla asiakkaalla on pino lehtiä jotka eivät kaikki ole samasta pöydästä.
Tämä ongelma varmasti saadaan korjattua ja en usko että se on mikään syy jättää tätä toria väliin.

Hulinasta johtuen sekä kirpputorin uutuudesta, en löytänyt Bengalin Tiikeriä. Sen sijaan löysin feikin ja kauniin merkkilaukun, pilkka hintaan. Tätä en ostanut sillä sisälle kurkistettuani näin pohjalla paketittoman pikkuhousunsuojan. Yäks. Katsokaas ihmiset tavarat läpi ennen kuin myytte/ostatte ne.

+
Uusi
Siisti
Hyvä sijainti
Isot tilat
Potentiaalia parempaan
Tuotteet olivat pitemmän päälle järkevästi hinnoiteltuja

-
Tiloja ei ollut hyödynnetty parhaimmalla tavalla
Kassa toimi hitaasti
Naapurissa toinen kirpputori - tuo kilpailua, mutta uskoisin että Tingi & Tongi pärjää paremmin
Uuden kirpputorin haasteet

torstai 15. elokuuta 2013

Kirpputorin syyhyssä, Herman's secondhand

Lyhyesti:

Herman's secondhand kirppis löytyy Hämeenlinnasta sopivasti Helsinki-Tampere valtatien (kaverien kesken kolmostie) läheisyydestä. Paikka ei ole kovin lähellä juna-asemaa ja kävellen, nopeasti googletettuna, matkaa kertyy vähintään puolisen tuntia. Itse olin Hämeenlinnassa liikkeellä autolla, ja tällä kirpparilla olen käynyt vasta yhden kerran. Kirpparina Hermanni oli vähän .. "meh" kokemus johtuen muun muassa siitä kuinka paljon minulle tätäkin oli aiemmin kehuttu ja tilat olivat vähän pettymys sen vuoksi.
Herman's secondhand on myös erittäin suosittu kirpputori, ja kokemus oli minulle erittäin ahdas. Itse olin kuitenkin keskellä viikkoa ja noin klo 14 kirpparilla (enkä edes loma-aikaan) ja se silti kuhisi ihmisiä.

Mitä löytyy?

Hermannista löytyy enimmäkseen vaatteita, ja niille on varattu oma alueensa rakennuksen toisesta laidasta. Tästä huolimatta myös pöytäpaikat pursuavat vaatteita. Välistä löytyy muutamat perinteiset rihkamat ja oudot koriste-esineet, mutta enimmäkseen vaatteita on tarjolla. Vaatteita löytyy mukavasti myös nuorekkaampaan makuun, lapsille ja vähän kaikille. Kovin monia vanhoja verkkareita en joutunut epähuomioissani koskemaan. Mitään erittäin yllättävää tai itselleni sopivaa en löytänyt varmaankin kirpputorin suosion vuoksi.

Kannattaako mennä?

Vaatteiden ystävät menkää ihmeessä, varsinkin jos olette hoikkia ja lyhyitä sillä niitä vaatteita tuntui löytyvän rutosti. Mikäli suostut kuluttamaan kohtalaisen määrän rahaa vanhoihin vaatteisiin (lähes aina vähintään 5 euroa) suosittelen sinulle. Kirpparilla on yllättävän hyvälaatuista tavaraa myynnissä ja etenkin vaatteet pysyvät varsin siisteinä erillisten vaaterekkien vuoksi, josta pääsenkin sitten mukavasti niihin huonoihin puoliin.

Kirpparilla oli ahdasta, varsinkin pöytien ympärillä. Olen itse normaalimitoissa, ja kannan laukkua aina olalla. Tästä johtuen olin usein tiputtamassa tai kaatamassa jotakin Hermannilla. Täälläkin eteeni parkkeerasi joku vihon viimeinen Tiesulku valtavine kärryineen ja hän oli vielä joku mestari tässä lajissa. Nainen työnsi kärryjä edessään, kunnes näki jonkun mieluisan pöydän ja työnsi kärrynsä taaksensa, eli minua päin. Näin naisen ja kärryn väliin jäi n 2½ metrin mittainen tyhjä kolo, johon kukaan muu ei päässyt katselemaan mitään ennen kuin hän siirtyi.
Toinen asia mistä en Hermanssilla tykännyt on vähempi pätöisempi. Joka paikassa oli kieltokylttejä, "Älä jätä vaatteita tankojen päälle" "Älä ripusta vaatteita rekkien päätyihin" "Nosta tavarat jotka tiputat". Mielestäni jotkut kylteistä olivat aivan naurettavia, "nosta tavarat jotka tiputat", oikeasti minun mielestä se on kirjoittamaton sääntö ja itsestään selvyys. Ymmärrän jos jotkut eivät jaksa nostaa vaatteita vaatekaupoissa sillä ne eivät välillä tahdo pysyä henkarissa muutenkaan ja siellä on työntekijöitäkin sitä varten, mutta kirppareilla myyjät eivät välttämättä käy päiväkausiin tarkistamassa pöytiään. Näistä tyhmistä sääntökylteistä johtuen kirpparilla oli kyllä tosi siistiä. Kaiken tämän lisäksi ne oli asetettu pituusrasistisesti niin matalalle, että minä (178cm pitkä) nainen jouduin vähän kumartumaan.

Hermanni yrittää olla jotakin muuta kuin mitä se on. Se ei suostu olemaan "Hermannin kirpputori" vaan haluaa olla moderni "Herman's secondhand". Kirppari on ylisiisti ja liian suosittu mikä näkyy hintatasossa. Mikäli et ymmärrä mitä tarkoitan niin kuvittele mieleesi Säästökarit tai joku muu vastaavan tasoinen kauppa ja sitten lisää siihen kieltokylttejä joka paikkaan ja cool englantilainen nimi: "Care's savings" juu ei.

Hermanni oli muuten ihan käymisen arvoinen, mutta ulkopaikkakuntalaisena tiedän etten tule koskaan löytämään sieltä mitään, sillä suosituilla kirppareilla saisi päivystää jatkuvasti ettei hyvät löydöt mene sivu suun. Kirpputori ei ollut todellakaan huono kirppis, mutta se ei ollut minua varten. Olen tottunut halvempaan ja parempiin käytäviin joten se ei ollut minun paikkani. Mielestäni hermans ei ole edes Hämeenlinnan paras kirpputori, mutta siitä lisää myöhemmin. Lisäksi Hämeenlinnassa on paljon omituisia liikennejärjestelyjä ja yksisuuntaisia katuja joten suosittelen tutustumaan vähän etukäteen jos olet autolla liikenteessä täällä päin.

Vahvistaakseni myös teidän käsitystä siitä miksi en pitänyt tätä kirpputoria niin perinteisenä mukavana kirpputorina kuin muita: TÄÄLTÄ EN LÖYTÄNYT BENGALIN TIIKERI DVD:TÄ sillä en halunnut penkoa kaikkia pöytiä happamien pois kiirehtivien ihmisten ympäröimänä.

+
Siisti
Vaatteille omat rekkinsä
Kahvio löytyy
Hyvän laatuisia ja nuorekkaitakin vaatteita
Siedettävä sijainti

-
Kallista
Tunnelma ei ollut odotettu
Liian suosittu
Pöydät sotkuisempia
Kirppariväki oli tavallista rasittavampaa



perjantai 2. elokuuta 2013

Bengalin Tiikeri jatkaa voitokasta kulkuaan.



Moi taas pitkästä aikaa! Lueskelin tuossa blogeja ja näin kauhukseni että Bengalin Tiikeri dvd:n suosio on jakautunut tasaisesti kaikkialle Suomessa ja päätynyt suorastaan jo Paskojen kirppislöytöjen nettisivuille asti!




En yllättynyt siitä että nämä tusina dvd:t pyörivät muillakin kirpputoreilla, mutta sitä en käsitä kuinka ne ovat pyörineet iät ja ajat kirpputoreilla. Varsinkin mikäli kyseisen bloggauksen kirjoittajaan voi luottaa ja miksei, niin jopa Porin paikallisradio viitsi vääntää kisan mokomien keräämisestä.


Mielestäni ilmaisjakelu on tehokasta mainontaa ja ymmärrän sen vuoksi miksi näitä härpäkkeitä jaeskellaan. Tälläiset surkeat dvd:t voisi kuitenkin jättää jakamatta sillä dvd:stä koostuva muoviroska roskaa luontoa ja on kuin potku tiikerien uhanalaisuutta kohtaan. Muovi ei maannu ja kuten useimmat ilmaisrojut, nämäkin dvd:t aikanaan päätyvät roskakoriin ja suuri osa päätyy väistämättä ihmisen laiskuudesta väärään roskakoriin.

Noh, aiheenani ei ole maailman pelastaminen, mutta kyllä koen tämän hässäkän olevan vain pelkkä ironiaa. Ajatelkaapa, joku päättää monistaa samaa dvd:tä miljoonia kertoja ja sitten selittää kuinka ihmisen tekojen vuoksi tiikerien elinympäristö on pilalla ja laji on sukupuuton partaalla.


Heh heh. Kaiken lisäksi aiheena on uhanalaisuus ja tiikerit, niin jokainen voi kuvitella mielessään sen juntin naapurin joka kittaa kaljaa jatkuvasti ja on siten aina humalassa eläen "tässä ja nyt". Sitten tämän tyypin postilaatikkoon lämähtää lehti ja dvd tiikereistä.

Mitä tämä arjen sankari kyseiselle dvd:lle tekee? Pyyhkii sillä takalistonsa ja polttaa uunissa luultuaan sitä aiemmin tilanneeksi pizzakseen, tai jotakin vastaavaa.

Aina löytyy joku sellainen joka ei kuulu millään tuotteen kohderyhmään. Esimerkiksi sinä silloin kun sähköpostiisi tuli mainos Viagralta ja ilmoitus Jorma Luurangon suurelokuvasta (<- Onko kukaan nähnyt?) ja ihmettelit potkupuvussasi "mikä viagra on". Sähköposteissa ja puheluissa siitä ei ole muuta haittaa kuin hukkaan mennyt aika ja sähköpostin tila, mutta silloin kun mainokset ovat konkreettisia, isoja tavarapaketteja asia on toinen.


Ehkä nämä Bengalin Tiikeri -dvd:tä kirpputoreilla tuputtavat myyjät ovat katsoneet sittenkin sen dvd:n ja kokevat nyt suunnatonta itseinhoa omaa vastuuttomuuttaan kohtaan eivätkä tahdo ottaa dvd:n tuhoamista tai hävittämistä omalle vastuulleen.



Ehkä he ovat oppineet dvd:ltä kuinka sen kotelo ja cd ovat tehty sademetsien puiden kaarnasta ja ne ovat kiillotettu puhtaaksi valaan rasvalla ja ylimääräinen on kuivattu pois tiikerin nahalla ja dvd:ssä on mustavalkoinen rakeinen filmin pätkä surullisesta tiikerin pennusta joka osoittelee syyttävällä sormella katsojaa kohti ja vaatii että hänen Äiti Tiikeri saisi elää ikuisesti dvd:ssä joka pyörii dvd-soittimessasi sillä se oli juuri hänen äiti jonka turkkia kiillottamiseen käytettiin.

Pelastaaksemme tiikerit emme tarvitse dvd:tä eikä sitä tarvitse levittää eteenpäin mihinkään hintaan sillä se yhä edelleen oli ilmainen, TÄYSIN ILMAINEN POSTISSA TULLUT MAINOS!

*Jos näet tämän dvd:n, tee niinkuin minä tekisin: jätä se ostamatta, tai jos olet oikein mukava, jätä myyjälle terveisiä josta käy ilmi että dvd tuli postissa ILMAISEKSI, ja siten ei ole rahan arvoinen.


Vannon että sitten kun pimahdan näiden dvd:n hinnoille ja löydän näitä tarpeaksi niin teen niistä turkin ompelemalla ne yhteen ja seisoskelen seuraavan kirppispöydän ympärillä josta tämä paskuus löytyy koko päivän.

*Edit*:
Voi olla että tuokin uhkaukseni vielä joskus toteutuu, sillä mikäli sinun lähimmältä kirpputoriltasi ei tätä aarretta löydy, voit ostaa sen myös huippuhalpaan hintaan HUUTONETISTÄ! Eikun huutamaan!
Huuto Tiikeri